Siirry pääsisältöön

Puolivälissä



Pixabay


Hematologi soitti aamulla. Hyviä uutisia, jee!

Eilisten laboratoriokokeiden tulokset ovat hyviä: kaikki arvot näyttävät siltä, että ollaan nyt päästy (lääkärin sanoin) voitolle syöpäsoluista. Juu juu, matkaa on vielä, mutta silti sitä aina jännittää pari päivää näitä tuloksia ja hyvien uutisten kuuleminen on helpotus, josta saa iloita monta päivää! Tärkeintä on, että lääkkeet ja hoidot toimivat ja niille saadaan vastetta.

Noissa labrakokeissa seurataan mm. maksa-, munuais-, veri-, syöpäsolu-, tulehdus-, kalsium-arvoja. Lähes kaikkea siis. Hemoglobiini, joka on verisyövässä olennainen mittari, on nyt noussut ihan kohisemalla. Minulla ei ole tainnut olla ollut näin  korkeaa arvoa koskaan. Eli olen pois aneemikkojen kirjoista!

Juhlistin tätä tänään lounastamalla hyvän ystävän kanssa ja käymällä pitkän kävelylenkin auringonpaisteessa. Ehkäpä otan illalla lasillisen punaviiniä, sitä ei ole kielletty. Huomiseen ei kannata juhlia lykätä, koska silloin alkaa 3. hoitosetti eli sytostaattia taas tiputetaan, ja voisi mennä hyvä ruoka hukkaan, koska silloin a) väsyttää ja b) ei maistu, koska etoo.

Kaksi kierrosta siis takana ja kaksi vielä edessä. Puolessa välissä ollaan.

Ja sitten se seuraava vaihe. Olen toistaiseksi keskittynyt täysin tähän hetkeen ja yhteen hoitopäivään kerrallaan, mutta nyt mieli alkaa vähitellen askarrella tulevaa eli kantasolusiirtoa.

Mutta ensin nautin tästä hyvästä olosta! Aurinkoista, ihanaa päivää kaikille!


Kommentit

  1. Ihanaa, ihanaa ihanaa!! Jaksa taistella, ja juhliminen mitä hyvänsä on aina paikallaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Nimenomaan se on juuri noin: aihe kuin aihe, niin nyt jos koskaan sitä kannattaa juhlia! Juuri nyt on hyvä fiilis!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä näärännäppy.

Vitamiinit ja muut lisäkkeet

Koko hoitojen ajan, ja etenkin nyt tässä kantikseen valmistautumisen vaiheessa, olen ollut halukas buustaamaan vastustuskykyni mahdollisimman korkealle. Olenkin aktiivisesti kysynyt lääkäreiltä, mitä antioksedantteja, vitamiineja ja ruoka-aineita voin turvallisesti käyttää. Luontaistuotteet ja rohdokset on kielletty, koska niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei tunneta riittävän hyvin. Yllättävilläkin hedelmillä tai esimerkiksi vihreällä teellä on todettu lääkkeiden (esimerkiksi sytostaattien) vaikutusta vahvistavia tai heikentäviä vaikutuksia ja joistakin on jopa seurannut vaurioita esimerkiksi maksaan tai munuaisten toimintaan. Ja sellaiset ylimääräiset ongelmat haluan tietysti välttää. Ne tuotteet, mitä tässä kerron, ovat varmasti tuttuja ja olen vahvistanut kaikki hematologilta. Eri syövissä ja sairauksissa voi olla erilaisia säädöksiä näiden vitamiinien, mausteiden ja jopa ruoka-aineiden suhteen, joten jos oma tilanteesi on sellainen, että mietit näitä juttuja, kannatta

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu