Siirry pääsisältöön

Alkushokki

Ensimmäinen viikko tuon ensitiedon jälkeen oli pahin, kun oikeastaan mitään tietoa ei vielä ollut. Mielessä pyöri kysymyksiä: mitä tapahtuu? milloin tapahtuu? menenkö töihin loman jälkeen? mitä pitäisi tehdä? Loputtomasti kysymyksiä.

Mies valvoi mun kanssa öisin, vaikka yleensä nukkuu kuin tukki. Piti kädestä ja sylissä. Oli kotona eikä jättänyt ollenkaan yksin. Käytiin pienillä kävelyillä. Ihan paras mies!

Lähipiiri järjesti miehelle ja minulle pieniä omia hetkiä, että saatiin puhua ilman pienten korvien läsnäoloa. Avoimena ihmisenä tiedotin melko nopeasti tilanteesta ystäviä. Otin myös yhteyttä ihmisiin, joilla oli kokemusta syövästä, vaikkakin eri tyyppisestä, ja sain sitä kautta hyviä vinkkejä itselleni siihen tilanteeseen.

Rupesin myös heti etsimään tietoa, en niinkään eri verisyöpätyypeistä enkä varsinkaan ennusteista, vaan sillä ajatuksella, että voinko tehdä jotakin itse, lisätäkseni vastustukykyä ja pitääkseni muutenkin kuntoa yllä? Mun luonteelle ei sovi se, että odotan ja katson, mitä lääkärit kohdalleni suunnittelevat, vaikka siihenkin luotan.


Hain tietoa ruokavaliosta, luin ensimmäisen viikon aikana mm.  Richard Béliveaun klassikkokirjan aiheesta Ruokavalio ja syöpä. Toiseksi sain yhden ystävän kautta kuulla Kelly Turnerin kirjasta Syövästä voi selviytyä. Molemmat kirjat olivat juuri paikallaan toiveikkuutensa ja aktiivisuutensa vuoksi.

Ruokavalio muuttui heti. Jätin pois valkoiset jauhot ja sokerin, lisäsin kasviksia, etenkin kaalia täytyy nykyään löytyä kaapista aina. Samoin tehosekoittimen käyttöaste nousi hurjasti, kun aloin tuottaa mitä mielikuvituksellisempia smoothieita. Smoothieen mahtuu hirmuinen määrä kaikenlaista terveellistä, mitä muuten en vain pysty syömään, esim. idut maistuvat mössössä oikein hyvin. Mieskin maistelee, irvistelee ja maistelee.

Ruokavaliosta lisää myöhemmin. Joudun tiettyjen taudinkuvaan liittyvien reunaehtojen takia miettimään tietyt asiat hyvin tarkkaan, yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa, joten ihan mutu-tuntumalla ei voi suunnistaa. Olen pyytänyt päästä ravintoterapeutille, mutta siihen täytyisi löytyä joku, jolla on asiantuntemusta juuri verisyöpiin liittyviin erityisasioihin liittyen. Ei niin helposti löydykään.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä ...

Vitamiinit ja muut lisäkkeet

Koko hoitojen ajan, ja etenkin nyt tässä kantikseen valmistautumisen vaiheessa, olen ollut halukas buustaamaan vastustuskykyni mahdollisimman korkealle. Olenkin aktiivisesti kysynyt lääkäreiltä, mitä antioksedantteja, vitamiineja ja ruoka-aineita voin turvallisesti käyttää. Luontaistuotteet ja rohdokset on kielletty, koska niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei tunneta riittävän hyvin. Yllättävilläkin hedelmillä tai esimerkiksi vihreällä teellä on todettu lääkkeiden (esimerkiksi sytostaattien) vaikutusta vahvistavia tai heikentäviä vaikutuksia ja joistakin on jopa seurannut vaurioita esimerkiksi maksaan tai munuaisten toimintaan. Ja sellaiset ylimääräiset ongelmat haluan tietysti välttää. Ne tuotteet, mitä tässä kerron, ovat varmasti tuttuja ja olen vahvistanut kaikki hematologilta. Eri syövissä ja sairauksissa voi olla erilaisia säädöksiä näiden vitamiinien, mausteiden ja jopa ruoka-aineiden suhteen, joten jos oma tilanteesi on sellainen, että mietit näitä juttuja, kannatta...

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu...