Moni on kysynyt, että mitä mä oikein teen nyt sairasalomalla. Onko mulla tylsää? Miten saan ajan kulumaan?
No, ikinä en ole ollut näin kiireisellä saikulla!
Ohjelmaa on ihan hoitojen ja labrojen puolesta 2-4 päivänä viikossa. Sädehoitovaiheessa kävin Meilahdessa joka päivä, nyt käyn päiväsairaalassa 2 kertaa viikossa pistoksella ja/tai tiputuksessa, ja siihen päälle labrakokeet ja mahdolliset muut selvitykset. Ihan alussa oli vielä erilaiset paperiasiat hoidettavana.
Hoitopäivänä aikaa päiväsairaalassa piipahtamiseen menee 2-4 tuntia, matkat mukaan lukien. Ja matkoista en valita: ollaan kuitenkin lähellä hoitopistettä, kun Suomessa on alueita, joissa toinen samassa tilanteessa oleva saattaa joutua matkustamaan satoja kilometrejä.
"Vapaapäivinä" minulla tietyt asiat, jotka haluan tehdä rauhassa:
- aamutoimet lasten kanssa
- aamusmoothie ja kahvi
- Holby Cityn katsominen (joo, olen jäänyt koukkuun...)
- joogahetki, kävely tai kuntopyörällä kevyesti ajelu
- ystävän tapaaminen ainakin kerran viikossa
- lukeminen, kirjoittaminen ja tiedonhaku (kerrankin on aikaa lukea rauhassa!)
- puhelujen hoitaminen ilman ylimääräisiä korvia
- kauniiden ja ilahduttavien asioiden bongaaminen
- päiväunet...
En vielä vahtaa naapureita tai kyttää postinkuljettajaa. Lintujen kevättouhuja kyllä seuraan tai ne seuraavat minun touhujani, kun kokkailen keittiössä.
Päiväleffaan tai päiväkonsertteihin (avoimia harjoituksia on melkein viikoittain esimerkiksi pääkaupunkiseudun orkestereilla) haluaisin myös mennä, mutta en ole vielä kertaakaan kerennyt. Netflixistäkin löytyy ohjelmaa, mutta toistaiseksi olen katsonut vain yhden leffan tässä saikun aikana, ja se olikin hyvä, Florence ja Meryl Streep siinä.
Varsinaista omaa aikaa on kuitenkin rajoitettu määrä, kun nuo koulupäivät ovat aika lyhyitä. Välillä on enemmän tarvetta äidin huomiolle, välillä lapsia ei näy juuri läksyjen jälkeen ollenkaan, kun kavereiden kanssa on niin kivaa.
Väsymys, kortisoniyön jälkeinen zombius, voi muuttaa suunnitelmia hetkessä. Silloin annan todellakin luvan itselleni vain olla tai nukkua päikkärit tarpeen mukaan.
No, ikinä en ole ollut näin kiireisellä saikulla!
Ohjelmaa on ihan hoitojen ja labrojen puolesta 2-4 päivänä viikossa. Sädehoitovaiheessa kävin Meilahdessa joka päivä, nyt käyn päiväsairaalassa 2 kertaa viikossa pistoksella ja/tai tiputuksessa, ja siihen päälle labrakokeet ja mahdolliset muut selvitykset. Ihan alussa oli vielä erilaiset paperiasiat hoidettavana.
Hoitopäivänä aikaa päiväsairaalassa piipahtamiseen menee 2-4 tuntia, matkat mukaan lukien. Ja matkoista en valita: ollaan kuitenkin lähellä hoitopistettä, kun Suomessa on alueita, joissa toinen samassa tilanteessa oleva saattaa joutua matkustamaan satoja kilometrejä.
"Vapaapäivinä" minulla tietyt asiat, jotka haluan tehdä rauhassa:
- aamutoimet lasten kanssa
- aamusmoothie ja kahvi
- Holby Cityn katsominen (joo, olen jäänyt koukkuun...)
- joogahetki, kävely tai kuntopyörällä kevyesti ajelu
- ystävän tapaaminen ainakin kerran viikossa
- lukeminen, kirjoittaminen ja tiedonhaku (kerrankin on aikaa lukea rauhassa!)
- puhelujen hoitaminen ilman ylimääräisiä korvia
- kauniiden ja ilahduttavien asioiden bongaaminen
- päiväunet...
En vielä vahtaa naapureita tai kyttää postinkuljettajaa. Lintujen kevättouhuja kyllä seuraan tai ne seuraavat minun touhujani, kun kokkailen keittiössä.
Päiväleffaan tai päiväkonsertteihin (avoimia harjoituksia on melkein viikoittain esimerkiksi pääkaupunkiseudun orkestereilla) haluaisin myös mennä, mutta en ole vielä kertaakaan kerennyt. Netflixistäkin löytyy ohjelmaa, mutta toistaiseksi olen katsonut vain yhden leffan tässä saikun aikana, ja se olikin hyvä, Florence ja Meryl Streep siinä.
Varsinaista omaa aikaa on kuitenkin rajoitettu määrä, kun nuo koulupäivät ovat aika lyhyitä. Välillä on enemmän tarvetta äidin huomiolle, välillä lapsia ei näy juuri läksyjen jälkeen ollenkaan, kun kavereiden kanssa on niin kivaa.
Väsymys, kortisoniyön jälkeinen zombius, voi muuttaa suunnitelmia hetkessä. Silloin annan todellakin luvan itselleni vain olla tai nukkua päikkärit tarpeen mukaan.
 |
| Pixabay |
Kommentit
Lähetä kommentti