Haluaisin nauraa enemmän. Niin, että pissat lirahtaa housuun!
Kyllähän sellainen sisäinen hymyily ja kaikenlainen oudonpuoleinen huumori on läsnä tässäkin elämän vaiheessa eli lasten kanssa, parisuhteessa, sairaslomalla, syöpähoidoissa. Mielen voinnista huolehtiminen kuuluu tämän lyhyen kokemukseni perusteella jopa jossakin määrin virallisiin suosituksiinkin, enkä tarkoita tässä pillereitä. Ainakin minulle on viestitty kysellessäni mitä saan nyt tehdä? mitä saan syödä, juoda? mielialan vaikutuksesta vastustuskykyyn ja oloon hoitojen aikana.
Olen siis ottanut päivittäiseksi tehtäväksi keräillä ja etsiä ilahduttavia asioita. Joinakin päivinä löytäminen on helpompaa, useimmiten tässä on minun huolehtijaluonteellani haasteita ja joskus täytyy väkisin muistuttaa itseään asiasta. Toisaalta, kun tätä on nyt jonkun aikaa tehnyt, niin siihen on kehittynyt pieni automaatio myös ja muistan useammin katsoa maailmaa eri tavalla.
Tässä joitakin parhaita päivittäisiä, yksinkertaisia ilon aiheitani:
Lapset: lasten hetkessä eläminen, ilot, juttelut, tekemiset ja ajatukset, yhdessä nauraminen, ovat niitä tärkeimpiä asioita. Läsnäoloa, jota ei tarvitse erikseen etsiä. Vaikka kaipaan töihin, olen myös nauttinut siitä, että saan olla tässä tilanteessa kotona koululaisen tullessa koulusta, tuleva kantasolusiirto vaatii kuitenkin useamman viikon eristyksen. Tankkaan tätä siis nyt varastoon niin paljon kuin mahdollista.
Mies: No se nyt vaan on ihana! Tuo välillä tulppaaneja, kun tietää, että tykkään. Imuroi ja viihdyttää lapsia. Ja on positiivinen silloinkin, kun minuun iskee epäusko. Halaa ja hassuttelee.
Ystävät, läheiset: Ovat olemassa! Viestittelevät, kysyvät kuulumisia, kertovat kuulumisia, tsemppaavat, naurattavat, hakevat kävelylle, lähtevät mukaan päiväsairaalaan tai lounaalle sen jälkeen, kysyvät mitä tarvitsen.
Ruoka: Mainoslause hyvä ruoka, parempi mieli on tarttuva, koska se on totta. En ole mikään master chef ollut ikinä, mutta nyt kun aikaa on, niin ruuanlaitto ja uusien reseptien kokeileminen on ollut sekä hauskaa että hyödyllistä. Ostin kirja-alennuksesta sellaisen kirjankin, kuin Mielekkäät eväät. Sen on kirjoittanut psykologi Outi Rinne, joka on kiinnostunut ruokavalion merkityksestä mielen erilaisten vaivojen hoidossa. Mielen tasapainon lisäksi olen tietysti kiinnostunut kaikista muustakin, mihin ravinto vaikuttaa - esimerkiksi vastustuskyky, suoliston tasapaino jne. Tutkailen edelleen sellaista ruokavaliota, joka minulle tässä lääkkeiden ja hoitojen keskellä, kantasolusiirtoon valmistautumisessa sekä siitä toipumisvaiheessa olisi paras. Kantasolusiirron jälkeen ruokarajoitteet ovat nimittäin melko rajuja - saa syödä lähes ainoastaan kypsennettyä ruokaa ja kuorellisia hedelmiä! Eli sellainen ruokavalio on tässä tunnustelussa, jota voin muunneltuna jatkaa myös toipumisvaiheessa.
Musiikki: Liittyy myös tuohon edelliseen, keittiössä puuhaillessa kuuntelen nykyään joko musiikkia tai radiohöpötyksiä. Musiikista on niin paljon asiaa, että kirjoitan sille myöhemmin ihan oman postauksen!
Luonto: Lintujen laulu ja liikkeet. Olen alkanut kiinnittää huomiota lintujen lauluun ja erilaisiin rytmeihin, joita ne laulavat. Suunnittelin kerran jopa kokoavani kirjan linturytmiikasta. Nukun myös päikkärit mielellään ikkuna auki, niin että kuulen kun linnut laulavat kevättä marjapensaissa. Muutenkin odotan, että pääsen keväiseen metsään kävelylle! Toistaiseksi lähistön metsäreiteillä on vielä jäiset latupohjat.
Ne pienet jutut: Hyvät päivittäiset kohtaamiset, vaikka kaupan kassan kanssa, yhteiset naurut päiväsairaalassa, tai labrassa vertani ottava henkilö, joka muistaa ja kysyy, mitä kuuluu. Yllätykset postilaatikossa. Vertaistukiryhmät, jossa huumori kukkii ja syövälle saa myös nauraa, kollektiivinen ilo hyvistä uutisista. Lähistöllä asuvan hassun oravan seikkailut. Odottamattomat hyvät asiat. Parkkipaikan löytäminen haasteellisessa ympäristössä. Lasillinen punaviiniä. Oudot kissavideot. Aurinko. Havainnot ihmisten mahdollisesta hyvyydestä toisiaan kohtaan. Oivaltavat some-päivitykset.
Kirjat, leffat, sit-comit... Olen suurkuluttaja! Välillä tuntuu, että olen katsonut kaikki hauskat sarjat. Viimeksi katsoin Nurse Jackien, nyt olen seurannut Yleltä brittisarjaa Catasrophe, jonka viimeinen osa tulee tänään! Lisää vinkkejä kaivataan! Kirjastosta on varauksessa Eve Hietamiehen Hammaskeiju, olen tykännyt Antti Pasasesta ja pojasta kertovista aiemmista osista ja hekotellut niiden kanssa ääneen. Leffan pitäisi olla todella hyvä, muuten en jaksa oikein keksittyä. Jostain syystä olen nyt katsonut enemmän draamaa kuin komediaa, esimerkiksi Tanskalainen tyttö oli hieno. Sama juttu tv:n kanssa, olen katsonut draamaa ja lääkärisarjoja, joissa kaikilla on karmeita sairauksia.
Haluaisin mennä myös katsomaan stand uppia ihan livenä! Siellä varmasti lirahtaisi. Pitäisi vain jaksaa valvoa vähän myöhempään, nimittäin aiemmin iltavirkusta on tullut aika lailla koko-ajan-torkku. Netflixistäkin löytyy melko hyvin stand up-juttuja, mutta toistaiseksi sellainen valmiiksi naurettu amerikkalainen huumori ei ole juuri iskenyt. Tai en ole löytänyt sitä oikeaa koomikkoa sieltä räävittömästä joukosta.
Housupissatakuuta ei tämän listan asioissa ole, mutta kaikki hymyt kelpaavat, koska a) ovat useimmiten ilmaisia, b) sisältävät runsaasti hyviä vaikutuksia sosiaaliseen elämään ja terveyteen, ja c) hymyillen vaan on hauskempaa!
Kyllähän sellainen sisäinen hymyily ja kaikenlainen oudonpuoleinen huumori on läsnä tässäkin elämän vaiheessa eli lasten kanssa, parisuhteessa, sairaslomalla, syöpähoidoissa. Mielen voinnista huolehtiminen kuuluu tämän lyhyen kokemukseni perusteella jopa jossakin määrin virallisiin suosituksiinkin, enkä tarkoita tässä pillereitä. Ainakin minulle on viestitty kysellessäni mitä saan nyt tehdä? mitä saan syödä, juoda? mielialan vaikutuksesta vastustuskykyyn ja oloon hoitojen aikana.
Olen siis ottanut päivittäiseksi tehtäväksi keräillä ja etsiä ilahduttavia asioita. Joinakin päivinä löytäminen on helpompaa, useimmiten tässä on minun huolehtijaluonteellani haasteita ja joskus täytyy väkisin muistuttaa itseään asiasta. Toisaalta, kun tätä on nyt jonkun aikaa tehnyt, niin siihen on kehittynyt pieni automaatio myös ja muistan useammin katsoa maailmaa eri tavalla.
Tässä joitakin parhaita päivittäisiä, yksinkertaisia ilon aiheitani:
Lapset: lasten hetkessä eläminen, ilot, juttelut, tekemiset ja ajatukset, yhdessä nauraminen, ovat niitä tärkeimpiä asioita. Läsnäoloa, jota ei tarvitse erikseen etsiä. Vaikka kaipaan töihin, olen myös nauttinut siitä, että saan olla tässä tilanteessa kotona koululaisen tullessa koulusta, tuleva kantasolusiirto vaatii kuitenkin useamman viikon eristyksen. Tankkaan tätä siis nyt varastoon niin paljon kuin mahdollista.
Mies: No se nyt vaan on ihana! Tuo välillä tulppaaneja, kun tietää, että tykkään. Imuroi ja viihdyttää lapsia. Ja on positiivinen silloinkin, kun minuun iskee epäusko. Halaa ja hassuttelee.
Liikunta: Lisääntynyt liikuntakyky ja kävelyvauhti on iso, iso ilo! Vielä tammikuussa ihan muutaman sadan metrin matkaan meni monta kymmentä minuuttia. Pahimmillaan mies sitoi kengännauhat, kun en pystynyt. Nyt, kun kivut ovat lähes täysin poissa, kaikki arkinen puuhailu tuntuu hyvältä ja sitä arvostaa! Pyrin liikkumaan joka päivä, edes 20 minuuttia. Jos tuntuu hyvältä, vedän helposti sitten enemmän. Kävelen, joogaan, ajan kuntopyörällä. Parempi pohjakunto auttaa myös toipumaan kantasolusiirrosta.
Ruoka: Mainoslause hyvä ruoka, parempi mieli on tarttuva, koska se on totta. En ole mikään master chef ollut ikinä, mutta nyt kun aikaa on, niin ruuanlaitto ja uusien reseptien kokeileminen on ollut sekä hauskaa että hyödyllistä. Ostin kirja-alennuksesta sellaisen kirjankin, kuin Mielekkäät eväät. Sen on kirjoittanut psykologi Outi Rinne, joka on kiinnostunut ruokavalion merkityksestä mielen erilaisten vaivojen hoidossa. Mielen tasapainon lisäksi olen tietysti kiinnostunut kaikista muustakin, mihin ravinto vaikuttaa - esimerkiksi vastustuskyky, suoliston tasapaino jne. Tutkailen edelleen sellaista ruokavaliota, joka minulle tässä lääkkeiden ja hoitojen keskellä, kantasolusiirtoon valmistautumisessa sekä siitä toipumisvaiheessa olisi paras. Kantasolusiirron jälkeen ruokarajoitteet ovat nimittäin melko rajuja - saa syödä lähes ainoastaan kypsennettyä ruokaa ja kuorellisia hedelmiä! Eli sellainen ruokavalio on tässä tunnustelussa, jota voin muunneltuna jatkaa myös toipumisvaiheessa.
Musiikki: Liittyy myös tuohon edelliseen, keittiössä puuhaillessa kuuntelen nykyään joko musiikkia tai radiohöpötyksiä. Musiikista on niin paljon asiaa, että kirjoitan sille myöhemmin ihan oman postauksen!
Luonto: Lintujen laulu ja liikkeet. Olen alkanut kiinnittää huomiota lintujen lauluun ja erilaisiin rytmeihin, joita ne laulavat. Suunnittelin kerran jopa kokoavani kirjan linturytmiikasta. Nukun myös päikkärit mielellään ikkuna auki, niin että kuulen kun linnut laulavat kevättä marjapensaissa. Muutenkin odotan, että pääsen keväiseen metsään kävelylle! Toistaiseksi lähistön metsäreiteillä on vielä jäiset latupohjat.
Ne pienet jutut: Hyvät päivittäiset kohtaamiset, vaikka kaupan kassan kanssa, yhteiset naurut päiväsairaalassa, tai labrassa vertani ottava henkilö, joka muistaa ja kysyy, mitä kuuluu. Yllätykset postilaatikossa. Vertaistukiryhmät, jossa huumori kukkii ja syövälle saa myös nauraa, kollektiivinen ilo hyvistä uutisista. Lähistöllä asuvan hassun oravan seikkailut. Odottamattomat hyvät asiat. Parkkipaikan löytäminen haasteellisessa ympäristössä. Lasillinen punaviiniä. Oudot kissavideot. Aurinko. Havainnot ihmisten mahdollisesta hyvyydestä toisiaan kohtaan. Oivaltavat some-päivitykset.
Kirjat, leffat, sit-comit... Olen suurkuluttaja! Välillä tuntuu, että olen katsonut kaikki hauskat sarjat. Viimeksi katsoin Nurse Jackien, nyt olen seurannut Yleltä brittisarjaa Catasrophe, jonka viimeinen osa tulee tänään! Lisää vinkkejä kaivataan! Kirjastosta on varauksessa Eve Hietamiehen Hammaskeiju, olen tykännyt Antti Pasasesta ja pojasta kertovista aiemmista osista ja hekotellut niiden kanssa ääneen. Leffan pitäisi olla todella hyvä, muuten en jaksa oikein keksittyä. Jostain syystä olen nyt katsonut enemmän draamaa kuin komediaa, esimerkiksi Tanskalainen tyttö oli hieno. Sama juttu tv:n kanssa, olen katsonut draamaa ja lääkärisarjoja, joissa kaikilla on karmeita sairauksia.
Amerikkalaisessa tutkimuksessa ihmisiä nauratettiin huumorivideoiden ääressä. Heidän verinäytteensä osoittivat, että nauraminen lisäksi tiettyjen immuunisolujen määrää, ja niiden määrä pysyi koholla vielä kaksitoista tuntia nauramisen jälkeen. Hyvä Terveys 2013
Haluaisin mennä myös katsomaan stand uppia ihan livenä! Siellä varmasti lirahtaisi. Pitäisi vain jaksaa valvoa vähän myöhempään, nimittäin aiemmin iltavirkusta on tullut aika lailla koko-ajan-torkku. Netflixistäkin löytyy melko hyvin stand up-juttuja, mutta toistaiseksi sellainen valmiiksi naurettu amerikkalainen huumori ei ole juuri iskenyt. Tai en ole löytänyt sitä oikeaa koomikkoa sieltä räävittömästä joukosta.
Housupissatakuuta ei tämän listan asioissa ole, mutta kaikki hymyt kelpaavat, koska a) ovat useimmiten ilmaisia, b) sisältävät runsaasti hyviä vaikutuksia sosiaaliseen elämään ja terveyteen, ja c) hymyillen vaan on hauskempaa!
Kommentit
Lähetä kommentti