Siirry pääsisältöön

Kaikenlaista pientä



Olin eilen hyvin kiireinen. Tiputusta tiputuksen perään ja tiputusten välissä pääsin sänkyajelulle röntgeniin. Poskiontelot käytiin kuvaamassa, kun on taas ilmaantunut ihmeellistä nuhaa.

Tuon röntgen-reissun aikana minut oli huolellisesti peitelty lakanalla sänkyyn. Lisäksi minulla oli muovikäsineet kädessä ja tukeva, pahanhajuinen hengityssuojain naamalla. Myös jalkoihin laitettiin muovisuojat siltä varalta, että joutuisin astumaan sängystä lattialle. Sukkasillaan täällä ei nimittäin edes omassa huoneessa saa astella, lattian kautta ei saa kulkeutua sänkyyn mitään pöpöjä. Se riski on olemassa mm. sairaalabekteerien kanssa, kun täällä kulkee henkilökuntaakin huoneesta toiseen,  ja sellaista emme tietenkään halua! Kuvaus hoitui yllättävän näppärästi sängynlaidalla istuenkin.

Paljon muuta ehtinytkään puuhailla. Hengästyminen tosiaan on kielletty, mutta pyysin silti Pertin tanssahtelemaan, tai no, lähinnä se oli sellaista rytmin mukaan askeltamista ympäri huonetta. Mutta hyvät oli musat, Mikko Pettinen & Happy People: Dance Away toimii taatusti, alkaa väsynytkin jalka vipattamaan! Paitsi tietysti Pertillä, sellainen perässäraahattava se on aina...

Iltapäivällä laitettiin se käänteishyljinnänestoon tarkoitettu seerumi, Grafalon, josta jo etukäteen tiedotettiin mahdollisista sivuvaikutusta. Sitä ennen ladattiin myös panadolia ja kortisonia ja kahta eri sytostaattia.

Illalla kävi hyvä ystävä vierailulla ja vielä sen aikaa voin ihan hyvin. Sitten se alkoi. Ensin tuli niin kamala pänsärky, että pystyin vain makaamaan paikoillani pimeässä. Verenpaine oli noussut äkisti 20 pykälää, ehkä se aiheutti moista ja päänsärky tai sytot puolestaan pahoinvointia. Sain hetken nukuttua ennen kuin alkoi helvetinmoinen kutina, vähän kuin muurahaispesässä olisi maannut. Hoitaja sanoi heti, että tämä on siitä Grafalonista ja sain siihen Ataraxia, joka tunnin sisällä auttoikin hyvin. Sain taas nukuttua.

Tänään olen ollut suurimmaksi osaksi todella väsynyt. Jaksoin hetken tehdä Tai chia ja ihailla aurinkoa, mutta kieltämättä päiväunet ovat maittaneet. Samanlainen hoitopäivä kuin eilenkin: kahta eri sytostaattia, panadolia ja kortisonia ja nyt tippuu 6 tuntia Grafalonia.

Solut kuolevat. Kai sen joltain pitääkin tuntua. Koko kroppa on hälytystilassa. Ollaan siinä pisteessä, että ilman luovuttajalta saatavia soluja oma solutuotantoni ei enää käynnisty.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä ...
4 kommenttia
Lue lisää

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu...
7 kommenttia
Lue lisää

Hämäryyksiä labratesteissä

                                Pari vuotta on ehtinyt vierähtää edellisistä kuulumisista. Tapahtumia syöpäsaralla on ollut sinä aikana ilahduttavan vähän: kontrollilabrat puolen vuoden välein ja hematologin tapaaminen kahden vuoden välein. Juuri ennen vuoden vaihdetta oli vuorossa tämä hematologin tapaaminen ja tällä kertaa labratesteissä oli jotakin hämärää. Ensimmäinen hämärä juttu labroissa oli se, että sieltä oli unohdettu tehdä tarkemmat immunofiksaatioselvitykset eli kevytketjuarvot, jotka ovat myelooman seurannan kanssa olennainen asia. Toinen hämäryys oli se, että vuorokausivirtsan tuloksessa oli jotakin hämäryyttä gamma-alueella, mutta siitäkään ei ollut tehty tarkempia selvityksiä. Uusiin labratesteihin oli siis suunnattava ja pissa uudelleen kerättävä. Ja hematologin kirjettä tuloksista rauhallisesti odotettava. Ehdin jo käväistä uusissa verikokeissa ja kevytketju-tulokset sieltä s...
2 kommenttia
Lue lisää