Heräsin aamulla lasten riemunkiljahduksiin: lunta sataa! Ja lunta oli satanut koko yön joten maa oli valkeanaan. Eipä tarvinnut hoputtaa pukemista tai muita aamutoimia, kun ulos piti ehtiä ennen kouluun lähtöä tekemään tulevan talven ensimmäinen lumiukko. Vai pitäisikö tämän sukupuolineutraalin suuntauksen kunniaksi sanoa lumihenkilö tai lumityyppä?
Meillä poltetaan joka ilta kynttilöitä. Se on pieni, mukavan kodikas tapa, joka rauhoittaa levotonta mieltä. Olen nyt yrittänyt vältellä nettikeskusteluja ja pyrkinyt keskittymään kotoiluun. Sitä tosin häiritsi tänään tullut pitkä lista erilaisista tutkimuksista, joita vielä tehdään ennen allogeenista kantasolusiirtoa (käytän tästä jatkossa tuttavallisemmin nimitystä allosiirto). Näitä ovat:
verikokeet x2 ja ainakin tsiljoona putkiloa
virtsanäyte
luuntiheyden mittaus
EKG
sydämen ultraus
keuhkojen röntgen
keuhkojen tilavuuden mittaus (+ joku näyte)
luuydinnäyte
poskionteloiden röntgen
hammasröntgen
gynekologikäynti hormonikorvaushoitoa varten
saattaa olla, että unohdin jonkun...
Näiden tutkimusten lisäksi ehtii tässä välissä olla myös lääkärin soittoaika sekä vastaanotto ja lisäksi vielä kahden tiputuksen verran luustonvahvistaja Zometaa.
Hammaslääkärissä kävin jo ja hammasröntgenissä. Olen selvinnyt 45v ilman yhtään reikää hampaassa, mutta en oikein viitsi tuulettaa, kun tuli tämä syöpä kuitenkin... Yhtä asiaa harmittelen: että en silloin opiskeluaikoina poistattanut viisaudenhampaita, koska nyt niitä on jäljellä 3. Yksi alkoi yllättäen kasvaa raskausaikana silloin 7 vuotta sitten ja se hankasi poskea niin pahasti, että poistettiin pari vuotta sitten. Eli periaatteessa ei ole ollut ongelmia hampaiden kanssa, mutta hematologi oli silti sitä mieltä, että ne on vielä tarkistettava ja kuvattava, koska jos jotakin ilmenee allosiirron aikaan trombosyyttien ollessa alhaalla, niin se on huonompi juttu, ei ole mitään tehtävissä.
Syöpäpotilaiden on muutenkin huolehdittava erityisen hyvin hammashygieniasta, koska sieltä pääsee helposti bakteeri seuralaisineen etenemään ja seurauksena voi olla verenmyrkytys jne. Nyt on sitten hampaat kuvattu ja tarkistettu, ettei siellä muhi mitään ikäviä yllätyksiä.
Tuo hormonikorvaushoito vähän hämmentää. Pari viikkoa allosiirron jälkeen aloitetaan sellainen, koska tämä kantasolusiirto on niin rankka, että se aiheuttaa ennenaikaiset vaihdevuodet. Mietin vain, että mitenkähän sekaisin sitten olen, kun kaikkien kortisonien, lääkkeiden ja eristyksen päälle vielä ladataan muita hormoneja tai vaihdevuosioireita...?
Nyt saa sitten rampata labrassa ja sairaaloissa sitten ihan olan takaa, joka päivä jotakin. Melkein käy työstä. Lähinnä huolettaa, että ehdinkö nyt toteuttaa kaikki retkeilyhaaveet!
Voi mun miesraukkaanikin! Mitä ahdistuneempi minä olen ja mitä lähemmäksi seuraavaa vaihetta mennään, sitä stressaantuneemmaksi mies muuttuu. On tämä raskasta puolisollekin. Ei riitä, että yrittää pysyä olkapäänä minulle, vaan pitää valmistautua kantamaan kuukaden ajan, ehkä ylikin, vastuu kodin pyörittämisestä, lasten kouluista ja harrastuksista, ja samalla ehtiä tulla viihdyttämään minua sairaalaan. Siellä eristyselämässä jokainen tapaaminen on kullan arvoinen! Kurjinta siinä on, että lapset alle 12v eivät saa Meilahden 7B osastolle tulla ollenkaan.
Onhan tässä vielä 5 viikkoa aikaa valmistautua. Aion sen aikaa nautiskella perheen kanssa olosta ja elämästä, luonnosta ja hyvästä ruoasta. Allosiirron jälkeen voi mennä taas hyvän aikaa ennen kuin kahvi ja muut nautintoaineet maistuvat. Makuaistikin saattaa muuttua. Nautiskelusta jää nyt pois sokerit, sillä hiiva on sellainen ylimääräinen seuralainen, jota en sairaalaan kaipaa ja yritän karistaa sen kannoilta jättämällä selkeät sokerit pois. No jos nyt punaviiniä voisi vähän välillä...
Kommentit
Lähetä kommentti