Tänään aurinko, musiikki ja ystävyys kutsui minut Tampereelle! Siellä on nimittäin tällä viikolla ollut käynnissä
Tampereen Sävel, kuorofestivaali.
Alun perin minun piti olla siellä mukana laulamassa laulusiskojeni kanssa, mutta hoitojen ja sairaalajaksojen takia olen missannut niin monta tärkeää harjoitusta, että totesin kuulijan roolin olevan nyt parempi. Ja tämäkin tuli mahdolliseksi vähän ex tempore, kun hoitosyklin alkaminen siirtyikin yllättäen - lääkäriltäkin irtosi lupa vasta eilen.
Nappasin matkalle mukaan yhden parhaimmista ystävistäni. Aamutuimaan suuntasimme matkaan motaria pitkin kuin Thelma ja Louise ikään. Tampere-talon portilla meitä oli vastassa Muumi ja tunsimme olomme tervetulleiksi.
Kehtaankohan edes tunnustaa... Olin tänään ensimmäistä kertaa näillä festareilla! Nyt ihmettelen, miksi ei ole aiemmin tullut lähdettyä. Mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Kieltämättä mielessä kävi sekin vaihtoehto, että tämä jää tämän kesän ainoaksi festarikokemukseksi. Ehkä jopa viimeiseksi irtiotoksi ennen eristystä, joten mahdollisuus oli ehdottomasti hyödynnettävä!
|
Partita |
|
Open Voice
Kuorokatselmuksessa Tampere-talon päälavalla kuorot vaihtuivat 15 minuutin välein ja myös yleisö sai silloin tulla saliin tai lähteä salista. Aamupäivällä oli mukava istua viileässä salissa ja kuunnella sekä katsella erilaisia kokoonpanoja. Jokaisella kuorolla oli erilainen ohjelmistonsa ja oma soundinsa. Oli klassisempia kuoroja, sekakuoroja, naiskuoroja, maailmanmusiikkia, moderneja sointeja, suomalaista musiikkia.
Jos jollakulla on kuorolauusta vielä sellainen vakava ja pönöttävä käsitys, niin voin kertoa, että sen tyyppinen kuorolaulu on kyllä aika lailla menneisyyttä! Kuorokatselmuksessa huomasi selvästi, että esityksissä on usein mukana dramatisointia, liikettä, tarinankerrontaa. Laulamisen ilo saa näkyä ja kuulua!
Iltapäivällä Tampere-talon aulatiloissa oli yhteislaulua kuorotyyliin Mari Kätkän johdolla ja sen jälkeen siellä avautui myös rento Kuorotori, jossa osa kuoroista esiintyi vielä uudestaan.
|
|
Open Voice Kuorotorilla
Kaiken kaikkiaan tunnelma oli todella mukava! Tapasin päivän aikana paljon tuttuja, nautin hyvästä musiikista, jonkun muun tekemästä ruoasta ja ystävien seurasta sekä puistossa oleilusta ja auringosta! Olihan se myös eräänlainen sosiaalinen shokki viime aikoina rauhalliseen eloon tottuneelle, kun yhtäkkiä ympärillä on ihmisiä ja ääniä, kihinää ja kuhinaa, mutta riittääpä tässä mietiskeltävää ja maisteltavaa huomenna jatkuvalle sytostaattisyklille!
|
Kommentit
Lähetä kommentti