Tänään soitti lääkäri ja tänään saapui odotettu paperikin. Labratuloksissa kaikki oli odotetusti ok, mutta huomaan toivovani, että lääkäri sanoisi jotakin kannustavaa, jotkut rohkaisevat taikasanat. Mutta ei, oli neutraalina ja pysyi asialinjalla.
Kävin luuydinnäytteessä. Ihmettelin, miten se taas otetaan, kun vasta syyskuussa kairattiin. Ilmeisesti se kuuluu tähän allosiirtokäytäntöön, täytyy olla mahdollisimman ajan tasalla oleva kokonaiskatsaus ettei tule sen takia yllätyksiä.
Oli aika jännää käydä Meilahden sairaalassa. Se on minulle (vielä) melko vieras paikka. Todella paljon enemmän vilinää kuin pienessä, kotoisaksi käyneessä aluesairaalassa, jossa olen suurimman osan hoidoista käynyt. Allosiirron myötä koko hoito siirtyy Meikkuun ainakin vuodeksi.
Mennessä katselin sinne ylös Kolmiosairaalan ikkunoihin ja mietin, että katsookohan joku sieltä minua. Kohta minä katselen sieltä alas, joko ihmisten suuntaan tai merelle. Otan kiikarit mukaan ja tiirailen sitten sieltä elämää sairaalan ympäristössä ja kehittelen rikostarinoita (joita minulla on jo ennestään mielessä vaikka kuinka monta, en vaan koskaan saa niitä kirjoitettua ylös).
Tämä oli nyt kolmas kerta, kun luuydinnäyte otettiin. Olen aiemmin pyytänyt kaikki mahdolliset rauhoittavat, mutta nyt olin autolla liikenteessä, ja mömmöt ja ajaminen ovat huono yhdistelmä, niin menin ihan puudutuspiikillä. Edelliset kerrat eivät olleet hirveän kamalan kamalia eikä ollut tämäkään. Pahinta on kivun odottaminen, mutta jälleen kerran kävi niin, että juuri kun tuntui ikävältä niin sitten se olikin jo ohi. Ainoa poikkeus edellisiin kertoihin oli se, että rupesin tärisemään jännityksestä ja se värinä jatkui hyvän aikaa näytteenoton jälkeen.
Luuydinnäytteen jälkeen kävin vielä röntgenissä. Otettiin sekä keuhko- että poskionteloröntgen kuvat. Pääsin todella nopeasti kuvauksiin, kaiken kaikkiaan olin talossa 45 minuuttia ja sitten jo matkalla muille asioille. Nyt on jäljellä enää lääkärin vastaanotto ensi viikolla ja sitä seuraavalla viikolla vielä luuntiheyden mittaus.
Kysymyksiä sinne viikon päähän on niin pitkä lista, etten tiedä ehdinkö kaikkia edes kysyä.
Minullakin on luuydinpunktio, neljäs, ensi viikon keskiviikkona. Tsemppipalkinnoksi pääsen sitten illalla konserttiin. Olet oikeassa, kivun odotus jännittää eniten.
VastaaPoistaTsemppiä näytteenottoon ja parhaita mahdollisia tuloksia, Tiina!
Poista