Flunssa, pimeys, vaihtuvat allosiirron aikataulut ja huoli lapsesta, näillä mennään kohti viikonloppua.
Nyt hetkittäin iskee eräänlainen turnausväsymys, että milloin tämä oikein loppuu? Pitkästä aikaa mielessä käy välillä todella mustia ajatuksia. Pystyn vielä kuitenkin katsomaan ja kuulemaan niitä, antamaan niiden tulla ja mennä. Eivät jää, onneksi.
Tuntuu kuin koko perhe olisi pitkään kerännyt voimia joulukuuhun suunniteltuun koitokseen, ja kun se nyt siirtyikin, niin yhtäkkiä kaikki oireilevat, sairastuvat ja uupuvat yksi toisensa perään.
Uusi allosiirron aikataulu saatiin tänään, uusi päivä osuu tammikuulle. En ole vielä lapsille kertonut, yritän orientoitua ensin itse. Tänään soitti siis Meikusta sairaanhoitaja ja kertoi uudet päivämäärät ja sanoi, että on se hyvä olla tällaista yleisempää kudostyyppiä, niin löytyi sitten hyvä varaluovuttajakin, toinen kudoskaksonen.
Pieniä piristyksiä kuitenkin:
- Aamuisin on käytössä kirkasvalolamppu ja iltaisin ympäröin kodin kynttilöillä.
- Joulu ja uusi vuosi kotona! Gourmet menu on suunnitteilla.
- Postissa tuli pari päivää sitten yllätys, nimittäin aivan mahtava lasten kirja Leijona se venytteli:100 vuotta suomalaista lastenrunoutta. Molemmat lapset istuivat sylissä ja poimittiin sieltä hauskoja runoja. Esikoinen halusi kirjan mukaan kouluunkin. Näinköhän sieltä löytyy uusi lempiruno? Tähänastinen lemppari on ollut Kirsi Kunnaksen ihana Jaakko Vaakko Vesirotta.
- Toinenkin ihanuus kolahti postiluukusta, nimittäin Metsä eli Laura Annika Quartetin tyylikäs ja sävykäs jazz-CD. Olen nyt parina päivänä ehtinyt ihan rauhassa tunnelmoida sen kanssa ja nauttia sen yllätyksellisyydestä, salaperäisyydestä ja raikkaudesta.
- Mies tuli työmatkalta kotiin ja tärisee nyt hänkin viluisena peiton alla, tuo minun mies, joka ei ikinä sairasta...
Tänään käytiin toisen lapsen kanssa lääkärissä ja kyllä se niin on, että kun lapsella on kaikki hyvin, äidillä on helpompi olla. Lapsen sairaus tai paha olo ottaa paljon kovemmalle kuin tämä koko tyhmä syöpä.
Veikkaan, että jaksaisin paremmin, jos pääsisin kunnolla liikkeelle. Flunssa pahalainen rajoittaa. En päässyt keuhkokuumeenestoinhalaatioonkaan eilen sen takia ja sain sille ensi viikolle uuden ajan.
Kunhan pääsisin äkkiä taas metsään. Olen katsellut Teijon kansallispuistoa vähän sillä silmällä ja suunnitellut, unelmoinut, haaveillut.
Voimia! Toivottavasti flunssat helpottaisivat, niin pääsisitte tekemään jotain mukavaa, joka auttaisi jaksamaan syövän kanssa <3
VastaaPoistaKiitos paljon! <3 Flunssa ei ole kyllä helpottanut, en tiedä, mistä näin kamalan taudin sain, mutta pahemmaksi menee ennen kuin paranee. Lepuuttelen nyt ja suunnittelen seuraavia retkeilyjä. :)
Poista