Siirry pääsisältöön

Pitkospuita pitkin




Tänään pakattiin reppuihin makkaraa, mandariineja, vettä ja vaahtokarkkeja, ja suunnattiin ystäväperheen kanssa metsään Hyvinkään alueelle.

Polku oli merkitty puihin sinisillä länteillä ja seurueen kolme 5-7v. poikaa toimivat tiedustelijoina eli käytännössä juoksivat edeltä koko matkan. Välillä kävivät tarkistamassa, missä me muut olemme ja välillä taas väijyivät meitä hiljaa - ja juoksivat sitten karkuun. Malttoivat pysähtyä oikeastaan vasta laavulle makkaranpaistoon.




Paistettiin siinä vähän vaahtokarkkejakin ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun meidän lapset vuolivat puukolla paistotikkuja. Poikasen kärsivällisyys ei pitkälle riittänyt, mutta Tinttis vuoli niillekin, jotka eivät itse jaksaneet. Nyt Poikanen haluaa itselleenkin puukon, kun retkikaveri oli saanut 7v. syntymäpäivälahjaksi sellaisen!

Kantasolusiirto lähestyy ja huomaan itsessäni stressin merkkejä - ja mieskin huomaa. Lapset ovat vähän nuhaisia ja yritän kaikin keinoin välttää sairastumista, ja yritän tehdä sen niin, että en välttäisi kuitenkaan lapsia...

Metsäpolulla ahdistuin pölisevästä maaperästä (homeet, sienet ja itiöt - nekroosi ja kuolema!), juuri niitä lääkärin kieltämiä juttuja. Keksin vetää tuubihuivin hengityssuojaksi. Sitten tuli pieni, virkistävä kesäsade ja puhdisti ilmaa. Ja kai minä jotenkin siinä vaelluksen aikana vähän rentouduin. Tosin vain vähän. Kai tässä vähän hulluksi tulee, mutta kun ei tiedä mikä riski on turha.

Pitkospuiden luona nähtiin harvinaisuus: lakka kypsymässä etelässä!




Lenkin yhteispituus oli 4,7km ja maasto oli vaihtelevaa, mutta reitti hyvin merkitty. Vain parissa kohdassa nuoret tiedustelijat menivät ymmälleen, mutta hetken pähkäilyllä ja tarkalla ympärille katselulla oikea suunta löytyi nopeasti.

Lapset nauttivat oikeasta metsästä ja kaikesta nähtävästä. Tinttis äkkäsi näköalatornin, mikä ei ihan turha torni ollutkaan, vaan peräti viiden tähden näköalatorni! Ja sinne ne tietysti kiipesivät.






Ihmeellinen puuhäkkyräkin löydettiin ja sen merkitystä arvuuteltiin. Poikasen mielestä se on sellainen, missä ihmisiä aina paistetaan.





Minulla oli ihan pieni oma hetki retken aikana, mutta se riitti. Jättäydyin vähän jälkeen muista ja seisoin keskellä metsää. Sadepisaroita tippui harvakseltaan ja ilma oli pehmeä. Hengitin vain.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä näärännäppy.

Vitamiinit ja muut lisäkkeet

Koko hoitojen ajan, ja etenkin nyt tässä kantikseen valmistautumisen vaiheessa, olen ollut halukas buustaamaan vastustuskykyni mahdollisimman korkealle. Olenkin aktiivisesti kysynyt lääkäreiltä, mitä antioksedantteja, vitamiineja ja ruoka-aineita voin turvallisesti käyttää. Luontaistuotteet ja rohdokset on kielletty, koska niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei tunneta riittävän hyvin. Yllättävilläkin hedelmillä tai esimerkiksi vihreällä teellä on todettu lääkkeiden (esimerkiksi sytostaattien) vaikutusta vahvistavia tai heikentäviä vaikutuksia ja joistakin on jopa seurannut vaurioita esimerkiksi maksaan tai munuaisten toimintaan. Ja sellaiset ylimääräiset ongelmat haluan tietysti välttää. Ne tuotteet, mitä tässä kerron, ovat varmasti tuttuja ja olen vahvistanut kaikki hematologilta. Eri syövissä ja sairauksissa voi olla erilaisia säädöksiä näiden vitamiinien, mausteiden ja jopa ruoka-aineiden suhteen, joten jos oma tilanteesi on sellainen, että mietit näitä juttuja, kannatta

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu