Hengitän sisään kallion ja metsän hitautta, kaukaisen meren voimaa. Alan elpyä.
Miten mennä eteenpäin vakavan sairauden ja rankkojen hoitojen jälkeen? Uskaltaisiko jo unelmoida ja suunnitella tulevaa? Mitä minä haluan? Mikä on oikeasti tärkeää?
Oletko kuullut aarrekartasta? Se on usein eräänlainen visuaalinen työkalu, joka auttaa omien toiveiden ja tavoitteiden jäsentämisessä.
Aloitin oma aarrekarttani tekemistä jo yli vuosi sitten, kun olin vielä shokissa syöpädiagnoosista. Keräsin kuvia, sanoja ja sitaatteja, joissa oli mielestäni hyvä fiilis tai jotka liittyivät suurimpiin toiveisiini ja haaveisiini. Värejä ja kuvia, jotka koskettivat tai antoivat voimaa. Ei liene yllätys, että terveys nousi kartan keskiöön!
Jostakin syystä kartan tekeminen jäi tuolloin kuitenkin kesken. Keräämäni voimasanat, lauseet ja minua puhutelleet kuvat jäivät kirjekuoreen lipaston laatikkoon. En vain jaksanut tehdä sitä loppuun, aika ei ollut oikea.
Kun konkretisoit haaveitasi esimerkiksi kirjoittamalla ne ylös, vaikutat omaan alitajuntaasi. Unelmat ohjaavat havaintojasi ja valintojasi. Mielesi alkaa herkistyä asioille, jotka ovat tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkeitä.Aarrekartta - viitoita tie unelmiisi (Anna.fi)
Ajatus aarrekartasta on kuitenkin uinunut alitajunnassani ja viime viikonloppuna se nousi sieltä vihdoin pinnalle. Paria lehteä selaillessani sieltä osui silmiini kuvia, tunnelmia, värejä, joiden haluan olevan osa tulevaisuuttani. Kaivoin esille myös ne lipaston laatikkoon säilömäni kuvat ja lausekkeet ja yllätyin: siellä oli paljon sellaista, mitä en enää kokenut ajankohtaiseksi, esimerkiksi lausahdus Taistelu alkakoon ja joitakin muita vieraalta tuntuvia kuvia ja sitaatteja. Jätin ne pois ja lisäsin väreihin huomattavasti enemmän vihreää, metsänvihreää.
Ja tein ensimmäisen aarrekarttani. Siitä tuli tällainen:
Valitettavasti en enää muista, mikä kuva tai sitaatti on mistäkin lehdestä tai kenen sanomaa, ne ovat kuitenkin monella tapaa puhutelleet minua ja siksi olen ne tähän valinnut, karttani keskiöön.
Aarrekarttani on unelmakartta muutamalle seuraavalle vuodelle. Tai miksi ei vaikkapa loppuelämälle! Pääpaino on terveydessä ja hyvinvoinnissa, elämästä nauttimisessa. Ilo valloilleen ja elämä maistuu! Omalla kohdallani se tarkoittaa liikkumista luonnossa, yhdessäoloa ja matkoja uusille alueille rakkaiden kanssa sekä terveellistä ruokavaliota, mikä on tälle laiskalle, nautinnonhaluiselle luonteelleni kyllä ainainen haaste.
Mies katseli hetken karttaani ja totesi: Villasukka. Olin hetken aivan kysymysmerkkinä. "Niin että tuo rakkaus on ihan villasukan näköinen." Hänen assosiaationsa valitsemastani sinisestä taustasta RAKKAUS-sanalle oli siis villasukka. Tällaiselle villasukka-friikille, iänikuiselle jalkapalelijalle, se sopii ihan hyvin, en voisi nimittäin elää ilman villasukkia! Oli sitten kesä tai talvi, ne kuuluvat jalkaani joka päivä ja ovat tärkein varusteeni kylmää vastaan ja hyvinvointia varten. Eikös jossakin lastenlaulussakin lauleta, että minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää?
Kommentit
Lähetä kommentti