Odotin koko pitkän perjantain lääkärin puhelua. Virka-ajan päätyttyä ajattelin jo, että labratulokset eivät ehkä ole ehtineet tulla. Mutta sitten se puhelin soi kuitenkin! Ja siellä oli parhaita mahdollisia uutisia: sytomegaloarvot ovat kääntyneet laskuun!
Säästyn siis tiputuksissa ramppaamiselta ja jatketaan tableteilla eli älyttömän kalliilla Valcyte-kuurilla, mutta saan olla kotona, herätä aamulla lasten kanssa yhtä aikaa eikä aikatauluja sanele aikaiset taksikyydit Meikkuun. Ei tule myöskään pahoinvointia siitä tiputuksesta, vaikka on näissä tableteissakin sivuvaikutuksia, mm. huimausta. Silti, kivempi näin!
Olen nyt aika hyvin vierottunut kipulääkkeistä ja pahoinvointilääkkeistä. Puhuin eilen lääkärin kanssa näistä vaihtelevista oloista ja hän oli sitä mieltä, että oireet johtuvat enemmänkin kortisonin vähentämmisestä sekä tästä Valcytestä. Ja kortisoni-annosta vähennettiin vasta vähän aikaa sitten, joten sitä ei nyt voida vähentää, vaan seuraava vaihe on sitten sen lopettaminen kokonaan. Ihon käänteishyljintäoireita ei ole esiintynyt sen alkuvaiheen jälkeen yhtään, onneksi.
Huomenna on äitienpäivä ja saan herätä rauhassa omassa sängyssä lasten tervehdyksiin ja aamupalalle! Oi ihanuutta! Tytär kysyi eilen, mitä haluaisin, että tehdään äitienpäivänä. Toiveet ovat yksinkertaisia. Haluaisin rauhallisen aamun, hyvää ruokaa, kahvit takapihan terassilla ja yhteisen metsäretken.
Sen kaiken toivon sinun saavan ja paljon muuta hyvää.
VastaaPoista