Mahtava retkeilyviikko takana! Yhteensä 35 kilometriä patikointia. Kävin kuluneen viikon aikana niin tässä lähimaastossa kuin Rajamäessä sekä Luukissa ja tein yhden parhaimmista löydöistäni eli Komionvuoren - Luutaharjun Samon ulkoilureitit.
Tulisikohan ensi viikolla 50km täyteen vai onkohan vielä liikaa? Olen suunnitellut huomiselle retkeä Salmen ulkoilualueelle. Siellä odottaa Tapion taival -niminen reitti, josta pienen osan tosi kävelin kesällä ennen autologista siirtoa. Forecakin ennustaa hyvää säätä, vaikka en ole antanut pilvisyyden ja pikku pisaroinnin menoa haitatakaan. Jos vaan valoisan aikaan pääsen metsään, niin menen.
Ensi viikko on tosin hieman kiireinen. On taas labrakokeita, röntgeniä ja lääkärin vastaanottoa. Ja mikä tärkeintä, aion tavata ystäviäkin. No, jos ei ensi viikolla, niin sitten seuraavalla. Pitää vaan suunnitella hyvin. Pääasia, että tuo pitkä flunssa on nyt kokonaan selätetty ja jaksaa taas suunnitella kaikenlaista!
Ajattelin aloittaa vuoden 2018 telkkarin katselulakolla. Jos vuoden ensimmäisen viikon olisi TV (myös netti-TV) kokonaan kiinni ja nauttisin vapauden suomista eduista eli juuri ulkoilusta, lasten kanssa oleilusta ja pelaamisesta, kavereiden tapaamisesta, kodin kohentamisesta jne. Lasten huoneet voisi laittaa vaikka uusiksi. Kyllä ei tekemisestä tule puutetta ja telkun ohjelmat ehtii katsoa sitten eristyksissä sairaalassa.
Mukava viikonloppu muutenkin takana. Lasten kanssa ollaan käyty kävelyllä ja potkimassa palloa. Harrastuksiin kuskaaminen on nyt päivittäistä ja tälle viikonlopulle osui nyt toisen uinti-ryhmä ja toisen ensimmäinen korispeli. Oltiin koko perheellä kannustamassa hallin reunalla ja se oli hauskaa! Kuopuskin nautti selvästi pelaamisesta eikä olisi malttanut millään lopettaa.
Viikonloppuna vietettiin myös naapuruston pikkujouluja. Oli hauskaa pitkästä aikaa istua aikuisten kesken ihan rauhassa. Juttua ja naurua riitti! Miehen kanssa onnistuttiin kerrankin katsomaan yhdessä yksi elokuvakin (yleensä toinen nukahtaa kympin uutisiin mennessä sohvalle - ja se en ole minä...), ja se elokuva oli Mielensäpahoittaja. Tuomas Kyrön teksti ja tuon juron hahmon oivallukset kolahtavat meidän huumoriin!
Viikonloppuna vietettiin myös naapuruston pikkujouluja. Oli hauskaa pitkästä aikaa istua aikuisten kesken ihan rauhassa. Juttua ja naurua riitti! Miehen kanssa onnistuttiin kerrankin katsomaan yhdessä yksi elokuvakin (yleensä toinen nukahtaa kympin uutisiin mennessä sohvalle - ja se en ole minä...), ja se elokuva oli Mielensäpahoittaja. Tuomas Kyrön teksti ja tuon juron hahmon oivallukset kolahtavat meidän huumoriin!
Kuka semmoisen on keksinyt, että pannaan autot metsään vain sen tähden, että katsotaan kuka tulee ensimmäisenä metsästä pois. Kyllä on ihmisen parempi pysyä metsässä koko elämänsä.Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja - Sorateiden erikoispainos
Kommentit
Lähetä kommentti