Siirry pääsisältöön

Pyjamapäivä

Pääsin toissapäivänä kotiin sairaalasta ja eilen pidin hyvällä syyllä todellisen pyjamapäivän!

Enpä muista milloin olisin viimeksi hiippaillut kokonaisen päivän pyjamassa ja lepäillyt nojatuolissa, mutta eilen tein niin. Ehkä joskus eläessäni vielä itsellisenä naisena tai opiskelijana intensiivisessä graduvaiheessa. Tai flunssassa. Ja eilen oli kieltämättä vähän samanlainen olo, podin lihaskipuiluja.


Pixabay @Alexas_Fotos



Olen ollut onnekas siinä mielessä, että en ole kärsinyt erityisistä pahoinvoinneista sytostaattien jälkeen. Väsymystä, heikotusta ja etovaa oloa kylläkin, ja nyt astetta vahvempana kuin aiempien hoitojen yhteydessä. Olen silti pystynyt syömään, niin kaikki hyvin.

Opettelen myös uusia juttuja, nimittäin pistämään itseeni Zarzio-nimistä kasvutekijää. Sen tuoteselosteessa sanotaan:


Zarzio-valmistetta käytetään stimuloimaan luuydintä vapauttamaan (mobilisoimaan) perifeerisen veren progenitorisoluja (PBPC, kantasolutyyppi) vereen, jotta ne voivat kasvaa ja kehittyä kaikentyyppisiksi verisoluiksi: valkosoluiksi, punasoluiksi ja verihiutaleiksi. 
Jos sairastat syöpää, näitä perifeerisen veren kantasoluja kerätään talteen ja palautetaan elimistöösi solunsalpaaja- ja/tai sädehoidon päättymisen jälkeen. Koska solunsalpaaja- ja/tai sädehoito voi estää luuytimen toimintaa, tämä auttaa käynnistämään sen toiminnan nopeammin uudelleen. 

Ottaen huomioon aiemminkin mainitsemani pistoskammoni, olen todellakin ylittänyt itseni tässä hommassa! Itseasiassa tämä pistäminen on ollut helpompaa kuin kanyylien laittamisen sietäminen, ja siihenkin olen jo vähän tottunut. Yksi pistos joka aamu, kunnes kantasolut on kerätty.

Leppoisa vappuaatto siis kaikin puolin. Ihanaa olla kotona, vaikka muuta en ole jaksanut tehdä kuin nukkua päikkärit, syödä ja toimia sylinä lapsille. Ilmapalloista on ollut iloa, kun keksimme lasten kanssa pelin, jossa voin nojatuolista käsin osallistua pallotteluun! Siihen sitten vielä koko perheen leffailta herkkuineen, niin ihan mukava vappu tästä tulikin!

No okei, okei, tunnustan! Pakko oli iltapäivällä käydä suihkussa ja vaihtaa pyjama toiseen!

Toivotan sinullekin toivomasi mukaista vappupäivää: iloista, rauhallista, riemullista, rentouttavaa, yllätyksellistä, perinteistä, pyjamaista...




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä ...

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu...

Hämäryyksiä labratesteissä

                                Pari vuotta on ehtinyt vierähtää edellisistä kuulumisista. Tapahtumia syöpäsaralla on ollut sinä aikana ilahduttavan vähän: kontrollilabrat puolen vuoden välein ja hematologin tapaaminen kahden vuoden välein. Juuri ennen vuoden vaihdetta oli vuorossa tämä hematologin tapaaminen ja tällä kertaa labratesteissä oli jotakin hämärää. Ensimmäinen hämärä juttu labroissa oli se, että sieltä oli unohdettu tehdä tarkemmat immunofiksaatioselvitykset eli kevytketjuarvot, jotka ovat myelooman seurannan kanssa olennainen asia. Toinen hämäryys oli se, että vuorokausivirtsan tuloksessa oli jotakin hämäryyttä gamma-alueella, mutta siitäkään ei ollut tehty tarkempia selvityksiä. Uusiin labratesteihin oli siis suunnattava ja pissa uudelleen kerättävä. Ja hematologin kirjettä tuloksista rauhallisesti odotettava. Ehdin jo käväistä uusissa verikokeissa ja kevytketju-tulokset sieltä s...