Siirry pääsisältöön

Sinustako luovuttaja?



Omat, syöpähoidoilla putsatut solut, on nyt kerätty pakkaseen. Seuraavaksi vuorossa on solujen palautus eli autologinen kantasolusiirto. Ja sen jälkeen, joskus myöhemmin, toinen vieläkin suurempi koitos: allogeeninen eli luovuttajan kantasoluilla tehty kantasolusiirto, tuttavallisemmin kantis.

En ole aiheesta aiemmin maininnut, mutta sellainen on todennäköisesti myös edessä. Eli vähän niin kuin ensin puolimaraton ja sitten se täyspitkä. Olisikin kyse juoksusta!

Mietin pitkään otanko tämän asian esiin. Kerronko, että tämä on osa minunkin tulevaisuuttani. Olen toistaiseksi keskittynyt elämään päivä ja vaihe kerrallaan. Asia on kuitenkin todella tärkeä niin minulle kuin monelle, joka odottaa sitä oikeaa eli itselle sopivaa luovuttajaa. Kysymys on elämästä ja kuolemasta ihan konkreettisesti. Ja niistä sankareista, jotka eivät pelkästään laita kolikkoa keräykseen vaan käyttävät hivenen omaa aikaansa ja lahjoittavat noita elintärkeitä soluja.

Olen tämän prosessin aikana miettinyt paljon näitä sankareita. Olen lukenut heidän kokemuksistaan Kantasolurekisteristä. Ja mietin sitäkin, että löytyykö minulle sopiva luovuttaja ja kuka hän on.

Välillä ihmettelen, miksi en silloin nuorena ja terveenä itse liittynyt siihen joukkoon! Mikä voisi olla paras ja konkreettisempi tapa auttaa toista ihmistä?

Tai no, tiedän kyllä, miksi en siihen ruvennut: ei ollut tarpeeksi tietoa asiasta. Pelkäsin myös ajatusta siitä, että kantasolut otetaan luuytimestä. Nykyään sille on olemassa vaihtoehto eli kantasolut voidaan kerätä myös verenkierrosta.

Ja sitten se ajatus, että ehtiihän sitä. Mutta Kantasolurekisteriin voi liittyä, jos on 18-40v ja terve eli meni jo minun kohdaltani. Rekisterissä voi olla kuitenkin 56-vuotiaaksi asti pääsemättä välttämättä koskaan luovuttamaan.

           Tästä voit testata, sovitko luovuttajaksi.

Ja se käsitys, että kyllä siellä varmasti on ihan tarpeeksi luovuttajia. Vaan ei ole. Joka vuosi tarvitaan 4000 uutta jäsentä rekisteriin. Tänä vuonna jäseniä on liittynyt n. 1000. Ja vaikka Kantasolurekisteri toimii kansainvälisesti, suomalainen perimä on niin omaperäinen, että suomalaiselle sopiva luovuttaja on todennäköisimmin toinen suomalainen. Mitä enemmän rekisterissä on siis porukkaa, sitä todennäköisemmin myös se oma isä, lapsi, serkku, rakas läheinen saa avun siinä ikävässä tapauksessa, että kantasolusiirtoa joskus tarvitsee. Sisarusluovuttaja löytyy suunnilleen yhdelle neljästä.

Jos ajatus kantasolujen luovuttamisesta tuntuu kiinnostavalta, niin Kantasolurekisteriin liittyminen on nykyään helppoa, samoin sopivuuden testaus - ei tarvita verikokeita, vaan näytepurkki saapuu kotipostissa. Tästä löydät ohjeet.

Helppo homma, netissä kaavakkeen täyttö, paluupostina puikko, johon rapsutellaan solunäytteitä posken sisäpinnasta ja puikko edelleen postilla rekisterille. Helppo homma. Sinne meni, ja asia ehti jo vähän unohtuakin. 
Juha, Hengenpelastaja työssä ja vapaalla 

Jos luovuttaminen ei ole sinulle mahdollista, mutta koet asian tärkeäksi, niin aina voi jakaa tietoa! Jos taas jo kuulut rekisteriin, niin iso kiitos - täydestä sydämestäni!

Tässä joitakin minua koskettaneita ajatuksia ja mielenkiintoisia kertomuksia kantasoluluovuttajilta:

Pääsin näkemään hyvin läheltä hienon prosessin ja mahdollistin yhden ihmisen elämän jatkumisen. Lähden koska tahansa samaan uudestaan, jos vain sellainen tilanne tulee eteen, esimerkiksi jos tämä tämänkertainen potilas tarvitsee uuden siirteen. 

Juha, Hengenpelastaja työssä ja vapaalla  
Lyhyet pistoskäynnit osastolla olivat vähintäänkin maailmankatsomusta avartavia kokemuksia. Istuskellessa osaston päiväsalissa jo pienessä hetkessä löytyi juttuseuraa, osaston henkilökunta ja potilaat tervehtivät kohdatessaan, koko tunnelma osastolla oli käsin kosketeltavan lämminhenkinen ja toinen toistaan kannustava, vaikka näky osittain oli "terveen" ihmisen silmin vähintäänkin lohduton. Ei muuten maanantaina enää samalla lailla harmittanut, jos Prismasta oli käsin jauhetut 2,5 paahtoasteen kahvipavut loppu, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Tällä kirjoituksella ei missään tapauksessa ole tarkoitus nostattaa itselle minkäänlaista gloriaa siitä, mitä on tullut tehtyä. Luulen, että Kantasolurekisteri on toiminnaltaan monelle vieras, kuten se oli itsellekin. Tämä teksti onkin puhtaasti omien kokemusten kautta luotu mainos, joka toivottavasti johtaa kiinnostukseen kantasolujen luovuttamista kohtaan. 

Jaakko: Jaakko odotti 12 vuotta, että pystyy pelastamaan toisen hengen
Terveitä kantasoluja on mahdollista luovuttaa ja siirtää esimerkiksi verisyöpää eli leukemiaa sairastavan ihmisen elimistöön. Hoidoista saadut tulokset ovat rohkaisevia, peräti yli puolet kantasolusiirteen saaneista tervehtyy. 
Silti kantasoluja luovuttaa vain 20–40 suomalaista vuodessa.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä näärännäppy.

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu

Vitamiinit ja muut lisäkkeet

Koko hoitojen ajan, ja etenkin nyt tässä kantikseen valmistautumisen vaiheessa, olen ollut halukas buustaamaan vastustuskykyni mahdollisimman korkealle. Olenkin aktiivisesti kysynyt lääkäreiltä, mitä antioksedantteja, vitamiineja ja ruoka-aineita voin turvallisesti käyttää. Luontaistuotteet ja rohdokset on kielletty, koska niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei tunneta riittävän hyvin. Yllättävilläkin hedelmillä tai esimerkiksi vihreällä teellä on todettu lääkkeiden (esimerkiksi sytostaattien) vaikutusta vahvistavia tai heikentäviä vaikutuksia ja joistakin on jopa seurannut vaurioita esimerkiksi maksaan tai munuaisten toimintaan. Ja sellaiset ylimääräiset ongelmat haluan tietysti välttää. Ne tuotteet, mitä tässä kerron, ovat varmasti tuttuja ja olen vahvistanut kaikki hematologilta. Eri syövissä ja sairauksissa voi olla erilaisia säädöksiä näiden vitamiinien, mausteiden ja jopa ruoka-aineiden suhteen, joten jos oma tilanteesi on sellainen, että mietit näitä juttuja, kannatta