@Pixabay |
Heräsin aamulla jonkun sortin kaktus kurkussani. Niveliä ja lihaksia jomottaa, päätä särkee. Flunssaa siis pukkaa. Johan tässä on pitkään onnistuttu tauteja välttelemäänkin, lähes vuosi flunssatonna - lapsiperheessä ja tällä vaihtelevalla vastustuskyvyllä sanoisin, että loistosuoritus!
Kunhan kuume ei nouse yli 38, niin kaikki hyvin. Ohjeena on, että rajan ylittyessä suoraan sairaalaan. Kuume voi viestiä vakavasta tulehduksesta ja koska sytostaattien seurauksena luuytimessä valkosolujen määrä laskee, kehon oma puolustuskyky on vajaa. Sen takia siis tarkkana. Mittasin äsken kuumeen, eikä sellaista ole näkyvissä, joten uskalsin ottaa yhden Panadolin särkyihin.
Hyvän vaiheen tämä tauti valitsi. Tuon kantasolukeräyksen jälkeen on ollut pari viikkoa taukoa hoidoista. Ihanaa! Olen nauttinut keväästä, perheilystä ja liikkumisesta. Olo on ollut lähes niin kuin muinoin terveenä. Olisin melkein voinut unohtaa koko syöpähomman, jos en tietäisi. Ensi viikolla on ohjelmassa labrakokeet, mutta ei vielä muuta.
Onpahan ollut hyvä syy nukkua päiväunet ja käpertyä sohvalle katsomaan Manun hautajaisia. Liikutuin. Lapsuuteni ja nuoruuteni lempeä presidentti.
Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, niin olettakaamme, että kaikki käy hyvin. -Mauno Koivisto
Tuo Manun sanonta sopii niin tähän elämään syövän kanssa. Taidan laittaa sen esiin jollekin näkyvälle paikalle ja katson sitä aina epävarmuuden iskiessä.
Elättelen vielä toivoa, että saisin tämän flunssan poistumaan nopeasti. Olen lääkinnyt itseäni inkivääri-sitruuna -juomalla, C-vitamiinilla ja sinkillä. Pääni päällä kulkee valkosipulipilvi, sitä on nimittäin kiskottu kaksin käsin. Näinköhän tuo mun mies haluaa nukkua yönsä sohvalla...?
Kommentit
Lähetä kommentti