Siirry pääsisältöön

Fiilistelyä kesäyönä



Järven pinta lämpimänä kesäyönä, vedestä nouseva usva, takana jo nouseva aurinko. Oma öinen hetki. Kurkistin laiturilta veteen ja alimmalla portaalla köllötteli ahven. Se tuijotti minua, eikä sillä ollut kiire mihinkään. Olisin viipynyt siinä kauemminkin, mutta itikat ja paarmat pitivät niin hirveää meteliä, etten tohtinut.

Perheemme reissuviikko jatkui viikonlopuksi sukulaisten mökille. Mieletön lämpöaalto iski juuri parahiksi. Lapset ilakoivat vedessä koko päivän ja minäkin heitin pari vuotta päällä roikkuneen talviturkin. Tiedättehän - luonnon vesissä saa uida, sen sijaan uimahallissa ei siirron jälkeen ainakaan vuoteen. Ihan mieletön fiilis!



Kävin vielä perjantaina ennen lähtöä Meikussa labrassa sekä näyttämässä naamaani (kirjaimellisesti) hematologille. Ja kyllähän se lievältä ihon käänteishyljinnältä vaikuttaa, tämä viikon roikkunut punoitus kasvoillani. Se on kuitenkin sen verran hentoa ja epäselvää, että katsellaan vielä. Hydrokortisonivoide vaikuttaa sitä jollakin tavalla hillitsevän. Vatsaoireetkakan eivät ole muuttuneet pahemmiksi, joten sain ohjeeksi seurailla tilannetta ja pienenkin muutoksen ilmaantuessa ottaa yhteyttä osastolle neuvoja varten. Ja kortisonipurkit piti ottaa mukaan siltä varalta, että kuuri pitää aloittaa välittömästi, mutta onneksi ei tarvinnut! Huomenna sieltä hematologiselta osastolta vielä soitetaan ja tarkistetaan vointi. Olen kyllä todella hyvässä syynissä!

Tajusin tuossa äsken, että tänään on itseasiassa viimeinen varsinainen sairaslomapäivä! Huomenna alkaa niin sanottu kesäloma ja parin viikon päästä palaan töihin ellei tuo käänteishyljintä tuosta nyt sitten riehaannu.

Yhtäkkiä olisikin kamalasti tehtävää: pitäisi ehtiä kiertää vielä muutama kiinnostava reitti ja kansallispuisto (no ei kyllä tällä helteellä!), pitäisi nähdä kavereita, pitäisi juhlia hääpäivää (viime vuonna olin autologisen siirron takia eristyksissä), päästä parempaan kuntoon, saada kadonnut ääni kuosiin (kuulostan tällä hetkellä murrosikäiseltä pojalta, en tiedä johtuuko lääkkeistä vai hoitojen aiheuttamista hormonaalisista muutoksista), ja vielä vaikka mitä!

Nyt pitää kuitenkin levätä vähän. Reissaaminen ja mökkielämä on kuitenkin aika rankkaa, vaikka sitä vaan istuu ja katsoo lasten uimista ja touhuja, välillä kuuntelee Tangomarkkinoiden finaalia, laittaa ruokaa, syö joka välissä ja ihan tiskaa pikkuisen. Tämä mökki ei ole mikään luksus-mökki eli ei juoksevaa vettä vaan kunnon huussi, kesäkeittiö sekä kaivo- ja järvivettä. Eli stressasin mullasta, hygieniasta ja kaikista mahdollisista pöpöistä. Ja jäykkäkouristuksesta, koska rokotuksethan eivät allosiirron jälkeen ole voimassa, vaan saan ensimmäisen vauva-annoksen vasta viikon päästä! Vaikeahan se on yhtäkkiä rentoutua, kun on yli vuoden elänyt jos jonkinasteisessa eristyksessä.

Sitä voisi kuvitella, että olen saanut kotona oleilusta tarpeekseni, mutta ei se taida niin olla. Siksipä toteankin, että ihanaa olla viikon reissaamisen jälkeen kotona!




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä näärännäppy.

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu

Vitamiinit ja muut lisäkkeet

Koko hoitojen ajan, ja etenkin nyt tässä kantikseen valmistautumisen vaiheessa, olen ollut halukas buustaamaan vastustuskykyni mahdollisimman korkealle. Olenkin aktiivisesti kysynyt lääkäreiltä, mitä antioksedantteja, vitamiineja ja ruoka-aineita voin turvallisesti käyttää. Luontaistuotteet ja rohdokset on kielletty, koska niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei tunneta riittävän hyvin. Yllättävilläkin hedelmillä tai esimerkiksi vihreällä teellä on todettu lääkkeiden (esimerkiksi sytostaattien) vaikutusta vahvistavia tai heikentäviä vaikutuksia ja joistakin on jopa seurannut vaurioita esimerkiksi maksaan tai munuaisten toimintaan. Ja sellaiset ylimääräiset ongelmat haluan tietysti välttää. Ne tuotteet, mitä tässä kerron, ovat varmasti tuttuja ja olen vahvistanut kaikki hematologilta. Eri syövissä ja sairauksissa voi olla erilaisia säädöksiä näiden vitamiinien, mausteiden ja jopa ruoka-aineiden suhteen, joten jos oma tilanteesi on sellainen, että mietit näitä juttuja, kannatta