Siirry pääsisältöön

Kohti kantasolusiirtoa, osa III: Voimataulu

Tommi Kärkkäinen - Spring morning


Tämä on minun voimatauluni. Se matka mikä minulla on edessä, maalauksena.

Näin tämän taiteilijan seinällä tammikuussa, melko pian tämän syöpähässäkän alkuvaiheessa. Tuntui, että taulu puhui minulle rauhaa, voimaa, pimeyden läpi leviävää valoa.

Mietin pari päivää ja sitten hain taulun kotiin. Synkän metsän takana kirkas, kutsuva kevätaurinko, kasvu, uusi elämä, terveys. Siihen minä tähtään. Jos voisin, ottaisin tämän mukaan eristykseen!

Jännä, millaisista asioista on tullut tärkeitä nyt. Olisin kuvitellut, että luen pinokaupalla kirjoja ja kuuntelen tauotta musiikkia, kun kerrankin on aikaa. Olin nuorempana nimittäin oikea himolukija ja musiikki on ollut aina elämässä mukana, ensin harrastuksena, sitten työkuvioissakin. Mutta keskittymiskyky ei ole ainakaan vielä oikein riittänyt kirjojen lukemiseen ja hiljaisuus on ollut hyvä seuralainen. Paitsi kokkaillessa, silloin on kiva kuunnella jotakin.

Menen tänään lääkärin vastaanotolle kuulemaan viime viikolla otettujen "tsiljoonien" labratestien tuloksia. Jos kaikki ok, menen huomenna osastolle ja siellä aloitetaan kantasolusiirron ensimmäinen vaihe eli mobilisaatio. Siinä saadaan kantasolut liikkeelle verenkiertoon, josta ne voidaan sitten seuraavalla viikolla kerätä ja pakastaa talteen varsinaista siirtoa varten.

Esikoinen kysyi tänä aamuna, että jännittääkö äiti sua se sairaalaan meneminen? Kyllä se vähän jännittää. Olen ollut sairaalassa yötä vain kaksi kertaa ja silloinkin synnyttämässä.

Vielä hetken katselen taulua. Sitten menoksi!



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä ...
4 kommenttia
Lue lisää

Vitamiinit ja muut lisäkkeet

Koko hoitojen ajan, ja etenkin nyt tässä kantikseen valmistautumisen vaiheessa, olen ollut halukas buustaamaan vastustuskykyni mahdollisimman korkealle. Olenkin aktiivisesti kysynyt lääkäreiltä, mitä antioksedantteja, vitamiineja ja ruoka-aineita voin turvallisesti käyttää. Luontaistuotteet ja rohdokset on kielletty, koska niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei tunneta riittävän hyvin. Yllättävilläkin hedelmillä tai esimerkiksi vihreällä teellä on todettu lääkkeiden (esimerkiksi sytostaattien) vaikutusta vahvistavia tai heikentäviä vaikutuksia ja joistakin on jopa seurannut vaurioita esimerkiksi maksaan tai munuaisten toimintaan. Ja sellaiset ylimääräiset ongelmat haluan tietysti välttää. Ne tuotteet, mitä tässä kerron, ovat varmasti tuttuja ja olen vahvistanut kaikki hematologilta. Eri syövissä ja sairauksissa voi olla erilaisia säädöksiä näiden vitamiinien, mausteiden ja jopa ruoka-aineiden suhteen, joten jos oma tilanteesi on sellainen, että mietit näitä juttuja, kannatta...
1 kommentti
Lue lisää

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu...
7 kommenttia
Lue lisää