Ihmettelen tätä nollakuntoa. Että miten heikkoon kuntoon sitä pääsee, kun 3 viikkoa möllöttää ja makoilee sairaalassa. Lihakset (siis se mitä niistä on jäljellä) ovat pelkkää tärisevää hyytelöä pienessäkin ponnistelussa. Ja pienellä ponnistelulla tarkoitan vaikkapa kattilan kaivamista alakaapista. En suosittele tällaista ihmiskoetta kenellekään.
Aloitin kevättalvella harjoittamani jooga-ohjelman (Yoga with Adriene: 30 Days of Yoga) alusta muutama päivä sitten ja olemattomat lihakseni ovat nyt kireinä ja kipeinä ihan ennennäkemättömällä tavalla. Uskottava on, että liike tekee hyvää vaikka nyt tuntuukin pahalta. Koetan keskittyä nyt lihashuoltoon, jos vaikka saisi polvi- ja jännekipuja taltutettua ennen kuin tuo aerobinen kunto kohoaa ja vauhti vie mennessään (mistä ei kyllä ihan heti ole pelkoa, kun tänään juuri tein 2 km pituisen kävelylenkin ja ylämäessä oli vielä pysähdyttävä hengittelemään).
Vaikka välillä meinaa usko kunnon kohoamiseen loppua ja ihmetys heikkoudesta valtaa mielen, niin henkisesti pienikin liikkuminen on tehnyt erittäin hyvää! Kaipasin sairaalassa ilmastointilaitteen puhistessa raikasta ilmaa, tuulta ja sateen hajua, ja nyt nautin siitä vaikka sitten istumalla takapihan terassilla. Metsään en ole vielä mennyt, mutta ehkä ensi viikolla. Tässä lähistöllä on pieni, noin 1,3 km pituinen metsäreitti, jos vaikka sinne suuntaisin alkuun.
Viikko sitten kasvojen ja kaulan iholle ilmestyi yhtäkkiä punoittava ja karmeasti kutiseva ihottuma. Allerginen reaktio jollekin lääkeaineelle, vaikka ei minulla nyt estolääkityksen (keuhkokuumeen estoon Cotrim forte ja vyöruusun estoon Acyrax) lisäksi juuri muita lääkkeitä olekaan ollut käytössä. Soitin tietysti hematologille ja mietittiin, mitä tehdä. Cotrim Forte jätettiin pois ja sen tilalle aloitetaan ensi viikolla kerran kuussa inhaloitava estolääke. Menen siis sairaalaan hengittelemään tuota "sumua". Keuhkokuume on yksi pahimmista riskitekijöistä kantasolusiirron jälkeen, siksi sen vastustaminen elimistön oman vastustuskyvyn ollessa alhainen on niin tärkeää.
Suun sammaksen hoitoon määrätyt imeskelytabletit lopetettiin myös (jee!) ja niiden sijaan nautiskelen sitruunasta puristamaani mehua, sitruuna on sammakselle myrkkyä. Imeskelytablettien lopettamista hihkuin ääneen! Jokaisen ruokailun jälkeen nimittäin piti imeskellä yksi tabletti, jonka mällystämiseen saattoi kulua 1t 15min! Ja maku aiheutti suorastaan pahoinvointia. Sitruuna on toiminut hyvin, samoin sitruunan ja inkiväärin makuinen vihreä tee tuntuu myös vaikuttavan.
Yksi lääke siis käytössä tällä hetkellä, hyvä näin! Pääsee kroppa puhdistautumaan sytostaateista, kortisoneista ja muista aineista paremmin. Ja kun siihen vielä lisää kävelyä ja keuhkojen tuuletusta raittiissa ilmassa, niin eiköhän tämä kone tästä vähitellen käynnisty!
Aloitin kevättalvella harjoittamani jooga-ohjelman (Yoga with Adriene: 30 Days of Yoga) alusta muutama päivä sitten ja olemattomat lihakseni ovat nyt kireinä ja kipeinä ihan ennennäkemättömällä tavalla. Uskottava on, että liike tekee hyvää vaikka nyt tuntuukin pahalta. Koetan keskittyä nyt lihashuoltoon, jos vaikka saisi polvi- ja jännekipuja taltutettua ennen kuin tuo aerobinen kunto kohoaa ja vauhti vie mennessään (mistä ei kyllä ihan heti ole pelkoa, kun tänään juuri tein 2 km pituisen kävelylenkin ja ylämäessä oli vielä pysähdyttävä hengittelemään).
Viikko sitten kasvojen ja kaulan iholle ilmestyi yhtäkkiä punoittava ja karmeasti kutiseva ihottuma. Allerginen reaktio jollekin lääkeaineelle, vaikka ei minulla nyt estolääkityksen (keuhkokuumeen estoon Cotrim forte ja vyöruusun estoon Acyrax) lisäksi juuri muita lääkkeitä olekaan ollut käytössä. Soitin tietysti hematologille ja mietittiin, mitä tehdä. Cotrim Forte jätettiin pois ja sen tilalle aloitetaan ensi viikolla kerran kuussa inhaloitava estolääke. Menen siis sairaalaan hengittelemään tuota "sumua". Keuhkokuume on yksi pahimmista riskitekijöistä kantasolusiirron jälkeen, siksi sen vastustaminen elimistön oman vastustuskyvyn ollessa alhainen on niin tärkeää.
Suun sammaksen hoitoon määrätyt imeskelytabletit lopetettiin myös (jee!) ja niiden sijaan nautiskelen sitruunasta puristamaani mehua, sitruuna on sammakselle myrkkyä. Imeskelytablettien lopettamista hihkuin ääneen! Jokaisen ruokailun jälkeen nimittäin piti imeskellä yksi tabletti, jonka mällystämiseen saattoi kulua 1t 15min! Ja maku aiheutti suorastaan pahoinvointia. Sitruuna on toiminut hyvin, samoin sitruunan ja inkiväärin makuinen vihreä tee tuntuu myös vaikuttavan.
Yksi lääke siis käytössä tällä hetkellä, hyvä näin! Pääsee kroppa puhdistautumaan sytostaateista, kortisoneista ja muista aineista paremmin. Ja kun siihen vielä lisää kävelyä ja keuhkojen tuuletusta raittiissa ilmassa, niin eiköhän tämä kone tästä vähitellen käynnisty!
 |
| @Pixabay |
Täällä kans kärsittiin ja kärsitään polvi- ja jännekivuista. Nyt ovat jo vähän helpottaneet, kun oon kuntoa saanu paremmaksi. Polvikipuja huomaan olevan enemmän silloin kun nestettä kerääntyy kroppaan.
VastaaPoistaKortisooni ainakin vei mun vaivoin juoksulenkeillä (ennen sairautta) saadut lihakset ja loppuhuipennus sitten se sairaalassa viikkoja makoilu. Ei se sängyn ja vessan välin kulkeminen oikein riittäny lihaksien ylläpitoon, vaikka alituiseen siellä vessassa saikin hyppiä.
Kotiin kun pääsin sairaalasta niin hyvä pakollinen treeni tuli siitä, että makuuhuone on yläkerrassa ja keittiö alakerrassa. Portaiden kävely oli ensin aika tuskallista mutta nopeasti sai jalkoihin voimaa siitä.
Mulla menee estolääkityksenä keuhkokuumeen estoon Cotrim forte ja vyöruusun estoon Valtrex. Näistä ei oo tullu nyt mitään allergiareaktiota (täytyy koputtaa puuta), mutta eristyksessä ollessa tuli kahdesta antibiootista allergiareaktiot.
Kiitos taas vinkistä: sitruunaa sammaksen hoitoon , se oli mulle uus tuttavuus. Puolukka- ja karpalomehukin pitäis olla toimivaa...
Kyllä se kone sieltä käynnistyy ja vauhti kiihtyy :)