Edistystä tapahtuu, pikku hiljaa! Nyt on alkanut varsinainen jännitysnäytelmä, joka on kuin pörssikurssien liikkeitä seuraisi (no okei, minun mielestäni jännittävämpääkin kyllä), nimittäin neutrofiiliarvojen tarkkailu!
Toissapäivänä neutrofiilit, jotka siis ovat olleet mittaamattomissa pitkään, palasivat kartalle lukemalla 0,06. Eilen lukema oli jo 0.22 ja tänään 0,39! Miksi tämä neutrofiiliarvo on niin tärkeä? No siksi, että se kertoo vastustuskyvyn asteittaisesta noususta. Viitearvot ovat 1,5 -6,7. Ja kun arvo kohdallani ylittää 1, alan olla valmis kotiutukseen!
Antibiootitkin lopetettiin tänään. Mitään varsinaista syytä infektiolle ei ole veriviljelyistä löytynyt, mutta ei ole nyt ollut mitään oireitakaan.
Ruokahalu on palannut, valitettavasti tämä sairaalaruoka ei oikein maistu, vaan haaveilen kaikenlaisesta muusta. Telkkarin mainostaukojen ruokamainokset ja kavereiden mahtavat ruokapäivitykset ovat suoranaista kidutusta! Käytänkin nyt aikaani haaveillen ja suunnitellen, mitä kaikkea ihanaa ja suussasulavaa kokkailen sitten, kun pääsen kotiin. Terveen merkki, sanon minä! Pitsakekkerit perheen kanssa ainakin, suunnittelin tekeväni itselleni spesiaalin pinaattipitsan. Samoin itsetehdyt burgerit voisivat maistua, ja tortillat ja ja ja...
Omenaa tekee myös ihan hulluna mieli! Täällä Hyvinkään sairaalassa en ole juuri tuoreita hedelmiä tai kasviksia nähnyt, Meilahdessa sai kyllä omenia kuorittuna ja tomaattia leivän päälle. Eri ravintoloitsijoilla on ilmeisen erilaiset käytännöt.
Olen aloittanut kevyttä kuntopyöräilyä, siis todella kevyttä (tarkoittaa pari kertaa päivässä n. 5min pyöräilyä) ja vähän punteilla lihaskuntoa vahvistavaa perusliikettä. Varovaisesti on aloiteltava, kun sykkeet ovat huidelleet pilvissä ja sydämen qt-ajassa oli viime viikolla jotakin poikkeamaa, mutta nyt kun ne ovat paremmissa uomissa, täytyy vähän alkaa tunnustella kadonneiden lihasvoimien tilaa.
Hematologi väläytteli aamulla, että kotiutus voisi olla ensi viikolla. Jos nyt ei mitään takapakkeja enää. Mun tytär toivoo kovasti, että olisin kotona ennen kuin koulu alkaa! Siihen tähdätään! Pitäkää peukkuja!
Toissapäivänä neutrofiilit, jotka siis ovat olleet mittaamattomissa pitkään, palasivat kartalle lukemalla 0,06. Eilen lukema oli jo 0.22 ja tänään 0,39! Miksi tämä neutrofiiliarvo on niin tärkeä? No siksi, että se kertoo vastustuskyvyn asteittaisesta noususta. Viitearvot ovat 1,5 -6,7. Ja kun arvo kohdallani ylittää 1, alan olla valmis kotiutukseen!
Antibiootitkin lopetettiin tänään. Mitään varsinaista syytä infektiolle ei ole veriviljelyistä löytynyt, mutta ei ole nyt ollut mitään oireitakaan.
Ruokahalu on palannut, valitettavasti tämä sairaalaruoka ei oikein maistu, vaan haaveilen kaikenlaisesta muusta. Telkkarin mainostaukojen ruokamainokset ja kavereiden mahtavat ruokapäivitykset ovat suoranaista kidutusta! Käytänkin nyt aikaani haaveillen ja suunnitellen, mitä kaikkea ihanaa ja suussasulavaa kokkailen sitten, kun pääsen kotiin. Terveen merkki, sanon minä! Pitsakekkerit perheen kanssa ainakin, suunnittelin tekeväni itselleni spesiaalin pinaattipitsan. Samoin itsetehdyt burgerit voisivat maistua, ja tortillat ja ja ja...
Omenaa tekee myös ihan hulluna mieli! Täällä Hyvinkään sairaalassa en ole juuri tuoreita hedelmiä tai kasviksia nähnyt, Meilahdessa sai kyllä omenia kuorittuna ja tomaattia leivän päälle. Eri ravintoloitsijoilla on ilmeisen erilaiset käytännöt.
Olen aloittanut kevyttä kuntopyöräilyä, siis todella kevyttä (tarkoittaa pari kertaa päivässä n. 5min pyöräilyä) ja vähän punteilla lihaskuntoa vahvistavaa perusliikettä. Varovaisesti on aloiteltava, kun sykkeet ovat huidelleet pilvissä ja sydämen qt-ajassa oli viime viikolla jotakin poikkeamaa, mutta nyt kun ne ovat paremmissa uomissa, täytyy vähän alkaa tunnustella kadonneiden lihasvoimien tilaa.
Hematologi väläytteli aamulla, että kotiutus voisi olla ensi viikolla. Jos nyt ei mitään takapakkeja enää. Mun tytär toivoo kovasti, että olisin kotona ennen kuin koulu alkaa! Siihen tähdätään! Pitäkää peukkuja!
 |
| @Pixabay |
Peukut pystyssä täällä, että kotiudut ennen koulun alkua !
VastaaPoistaKiitos! Kovasti ne tuntuvat haluavan pitää minua täällä vielä "varmuuden vuoksi"...
Poista