Siirry pääsisältöön

Rautaa ja pääsiäisherkkuja



Palautuminen kaikenmaailman kulkutaudeista on ollut hidasta. Kevät ja aurinko ovat kuitenkin auttaneet jaksamaan ja olen päässyt kevyesti luontoonkin kevään merkkejä tarkkailemaan. Hemoglobiini oli kuitenkin viimeisissä labroissa 109 eli olen taas aneeminen, mutta sehän on minulle ihan tuttu olotila.

Nyt kyllä ajattelin ottaa jonkunlaisen rauta-ravintospurtin! Jotenkin tuntuu, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tällaista kirjoitan ja suunnittelen...

Edelleenkään en maksa-arvojen nousun pelossa saa syödä rautaa purkista, joten ainoa mahdollisuus saada rauta-arvot kuntoon, on yrittää syödä mahdollisimman rautapitoista ruokaa ja napata samalla C-vitamiinia, joka avittaa raudan imeytyistä. Tarkistin Finelin sivuilta, missä ravintoaineissa on eniten rautaa/ 100gr, siis sellaisissa, mitä voi syödä 100gr - esim basilikaa, mustapippuria tai oreganoa harva pystyy tuota määrää nauttimaan.

Minulle maistuva lista näyttäisi tällaiselta:

  • riista
  • murot
  • linssit
  • tofu
  • tonnikala
  • mustamakkara
  • pinjansiemen/ china- ja pellavansiemenet/ cashew-pähkinät
  • näkkileipä ja hapankorppu
  • kananmuna
  • mysli
  • kikherne ja pavut
  • tumma suklaa
  • kaura
  • maksalaatikko
  • makaroni
Tosin nyt kun tätä listaa tarkastelen, huomaan, että syön kyllä listalta löytyviä aineksia säännöllisesti. Ei ole ensimmäinen kerta, kun mietin, että onko minulla jokin perustavaa laatua oleva raudan imeytymistä estävä tekijä. Paras hb-arvo, mikä minulta on nimittäin ikinä mitattu, on ollut 123 eikä se mikään hääppöinen ole ollut. 

Mahdollista imeytymishäiriötä on joskus tutkittukin, on tehty kolonoskopiat ja muutkin tähystykset ja keliakia-testit, eikä mitään ole löytynyt. Menkat mainittiin toistuvasti selittäväksi tekijäksi, mutta nytpä niitäkään ei ole ollut, eli mikä mättää? Täytyy kysyä taas hematoligilta (huoh).

Nythän tietysti verisöpä, syöpähoidot ja kantasolusiirrotkin vaikuttavat, mutta periaatteessa veren tuotannon pitäisi nyt olla kantasoluja luovuttaneen henkilön mukaista. Eli omat vanhat kehon "lainalaisuudet" menevät allosiirrossa uusiksi. Kantasolujen luovuttaja ei voi olla kovin aneeminen, sillä verta tai kantasoluja ei saa luovuttaa, ellei hemoglobiini ole yli tietyn arvon. Muistaakseni se hb-arvo verenluovutuksessa on 125, tarkistin sen joskus, kun mietin meneväni verta luovuttamaan. Mutta siihen en aneemisuuttani ole ikinä siis kelvannut.

Pääsiäisen ollessa ovella katsoin toiveikkaana listalta olisiko mämmissä runsaasti rautaa. Ei ollut, oli vain 1,5mg/100gr, joten ei tarvitse tätäkään herkkua määrättömästi mättää. Sen sijaan voin keskittyä tummaan suklaaseen, jossa rautaa on peräti 5,5mg/100gr. Kumpi sitten on muuten terveellisempää tai maukkaampaa, sitä en tiedä!



Kommentit

  1. Luulen, että luuydin voi siirron jälkeen olla vähä "laiska". Minulla Hb asuu alle 115, vaikka ennen sairastumista oli 135.

    VastaaPoista
  2. Epäilemättä se voi olla tuota laiskuutta ja hitautta. Minulla vaan aina hb ollut 108-123 välillä, siis teininä, terveenä ja silloin kun olen ollut elämäni kunnossa. Kun sanoin nyt siirro jälkeen Meikussa hematologille, että nämä lukemat ovat minulle ihan normaaleja, niin hän sanoi, että allosiirron jälkeen elimistön omat "lainalaisuudet" eivät enää päde, vaan systeemi alkaa useimmin toimia luovuttajan "normaalin" mukaan. Tätä jäin miettimään. Täytyy kysyä tästä vielä uudestaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä näärännäppy.

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu

Vitamiinit ja muut lisäkkeet

Koko hoitojen ajan, ja etenkin nyt tässä kantikseen valmistautumisen vaiheessa, olen ollut halukas buustaamaan vastustuskykyni mahdollisimman korkealle. Olenkin aktiivisesti kysynyt lääkäreiltä, mitä antioksedantteja, vitamiineja ja ruoka-aineita voin turvallisesti käyttää. Luontaistuotteet ja rohdokset on kielletty, koska niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei tunneta riittävän hyvin. Yllättävilläkin hedelmillä tai esimerkiksi vihreällä teellä on todettu lääkkeiden (esimerkiksi sytostaattien) vaikutusta vahvistavia tai heikentäviä vaikutuksia ja joistakin on jopa seurannut vaurioita esimerkiksi maksaan tai munuaisten toimintaan. Ja sellaiset ylimääräiset ongelmat haluan tietysti välttää. Ne tuotteet, mitä tässä kerron, ovat varmasti tuttuja ja olen vahvistanut kaikki hematologilta. Eri syövissä ja sairauksissa voi olla erilaisia säädöksiä näiden vitamiinien, mausteiden ja jopa ruoka-aineiden suhteen, joten jos oma tilanteesi on sellainen, että mietit näitä juttuja, kannatta