Olen tänään jaksanut laittaa astianpesukoneen päälle! Se on todellinen saavutus siihen nähden, missä kunnossa olen. Minuun on nimittäin rokotuksesta huolimatta iskenyt influenssa A.
Kuumeilu ja kurkkukipu alkoi kuusi päivää sitten, tiistaina. Kun kuume ylitti maagisen 38:n asteen rajan, kävin keskiviikkona ohjeiden mukaan akuutissa, missä ei oikein muuta osattu sanoa kuin että joku virus. Perjantai-aamuna kuume olikin jo vajaassa neljässäkymmenessä asteessa ja sain Meikusta ohjeet lähteä suoraan sinne päivystykseen vaikka ambulanssilla. Menin taksilla, koska olin niin sekaisin, että en todellakaan olisi pystynyt ajamaan itse.
Siellä sitten tutkittiin ja lopputulema oli tuo influenssa. Onneksi sain Tamiflu-kuurin ja pääsin kotiin potemaan. Kuume on nyt maltillinen, mutta yskä sen sijaan aivan kammottava! Yskä on takonut äänihuulet hajalle, pään ja lihakset kipeiksi. Olen höyryttänyt ja nesteyttänyt ja mitä vain keinoja nyt on tullut mieleen.
Muuten olen lähinnä nukkunut ja odottanut, että tämä, myös tämä kiusa, menee ohi. Toivon, että influenssa-rokote sentään vähentää pahojen jälkitautien mahdollisuutta ja lyhentää taudin kestoa. Viimeksi minulla oli influenssa noin 11 vuotta sitten, kun olin raskaana ja silloin olin kyllä kolmisen viikkoa hyvin heikossa kunnossa.
Nyt olisi sitten talviloma. Kaikki kivat suunnitelmat jäävät välistä: Kinky Boots -musikaalin liput menivät kavereille, hiihtäminen ja reissu perheen kanssa Keski-Suomeen ja kansallispuisto siinä sivussa, laskettelu, retkeily. Kyllä tämä sapettaa! Olin todella paljon odottanut perheen yhteistä lomaa, kun loma nyt todellakin tuntuu lomalle eikä verisyövän tai allosiirron takia ole enää juurikaan rajoitteita. Mokomakin ilonpilaaja-influenssa!
Mies viihdyttää lapsia, käyvät hiihtämässä, leffassa ja kyläilemässä, että saan olla täällä hiljaa ääntäni lepuuttaen ja itsekseni yskiskellen. Olen sanonut, että he voivat kyllä lähteä reissuun, ei tarvitse meidän kaikkien täällä kökkiä. Mutta ei ole vielä innostunut ehdotuksesta. Tai ehkä hän huolehtii, ettei tämä pahene tässä salakavalasti joksikin muuksi.
Ei tule nyt mitään aurinkoisia luontokuvia täältä.
Voi kurja tauti! Samalla niin tuttu tarina. Kaksi hiihtolomaa, kaksi pääsiäistä ja kaksi joulua viimeisen kolmen vuoden aikana on mullakin mennyt sairasvuoteessa, milloin mitäkin pöpöä parannellassa. Mies on kuskannut lapsia lomalle ja välissä minua sairaalaan.
VastaaPoistaPikaista paranemista!
Kiitos Anne! Olen nyt yrittänyt vastata tähän useamman kerran, jotakin muutoksia google-tileissä, eikä näytä onnistuvan. Yritän vielä.
Poista