Siirry pääsisältöön

Uuden alku




Nyt se on tehty. Uudet, luovuttajalta saadut kantasolut on tiputettu verenkiertooni. Sieltä ne hakeutuvat luuytimeeni ja lähtevät muodostamaan uutta solutuotantoa ja uutta immuunijärjestelmää. Mistä ne solut tietävät, mihin mennä, sitä ei tiedetä. Tiedetään vain, että niin ne toimivat. Se on ohjelmoitu niihin.

Toimenpide itsessään ei ollut sen kummoisempi kuin punasolujen tai trombosyyttien tiputuskaan. Erona oli lähinnä se, että aluksi oli paikalla hematologi, varmistamassa ettei synny anafylaktista shokkia eli hengenvaarallista allergista reaktiota. Tarjottimella oli valmiina adrenaliinipiikki. Niin ei käynyt (harvoin käy), joten lopun aikaa kanssani oli hoitaja. Kokonaisuudessaan tiputus kesti n. 40 minuuttia. Pussista ei saanut ottaa kuvaa enkä saanut nähdä etikettisivua. Veripalvelu on sitoutunut ehdottomaan anonymiteettiin.

Näin, kuinka kantasolut ja verihiutaleet leijailivat rauhallisesti putkessa kohti minua. Se tuntui ihmeelliseltä. Samalla ei miltään ja kuitenkin maailman suurimmalta ihmeeltä. Nyt on yksi etappi saavutettu, mutta vasta pitkän ajan, puolen vuoden tai vasta vuoden, kuluessa tiedetään, miten tämä vaikuttaa.

Ystävät pohtivat, saanko tämän mukana jotakin supervoimia, tyyliin HULK, Hämähäkkimies etc. Naurettiin tätä lääkärin kanssa ja totesin vain, että terveys olisi kyllä se paras mehdollinen supervoima! Ainoa, minkä haluan.

Kuuntelin musiikkia. Halusin toivottaa uudet soluni tervetulleiksi uuteen ympäristöönsä. Musiikin vaikutuksesta esimerkiksi neurologisten sairauksien hoidossa (tukena toipumisessa) on paljon tutkittua tietoa, on myös viitteitä, että musiikki läpäisee solutasolla, joten kaikki keinot käyttöön! Ainakin hyvää oloa ja mielihyvähormoneita elimistöön, niin on uusien solujen mukavampi matkata. Olin valinnut tähän suosikkini eli kuulaan, olevaisen ydintä tavoittelevan Spiegel im Spiegel (Arvo Pärt).

Tänään saattaa noustaa kuumetta. Kertovat aina etukäteen, mitä kaikkea voi tulla, että en huolestu, jos jotakin tulee. Juuri muuta ei pitäisi seurata, mutta jos kuumetta tulee, otetaan veriviljelyt ja aloitetaan laajakirjoiset antibiootit. Täällä on suunnitelma kaikkeen valmiina.

Sinulle, tuntematon luovuttaja, kiitos! Aion pitää hyvää huolta saamastani lahjasta. Vien solusi katsomaan revontulia, ruokin niitä naavaisan metsän puhtaalla hapella, uitan aurinkoisen järven pinnan kimmellyksessä, kylvetän lasteni ilossa. Ja joka päivä muistan.


risteävien polkujen mailla

Jokaisen tähden takana on muisto
     jokaisella tuulella tarina
   ja laineella hiljainen laulu

Näillä risteävien polkujen mailla

    jokainen piirtää kulkunsa

  matkalla elämän metsään

  Siellä jokaisella lehdellä
   on pisara rakkautta.

- Heli Pukki: Sydänkompassi -


Kommentit

  1. Onnea uuteen elämään, uuteen mahdollisuuteen, uudelleen syntymiseen. Ihana ajatus, että lupaat soluille ihanan uuden elämän. Toivotaan, että tykkäätte toisistanne ehdoitta ja pitkään.

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä tosi paljon, nyt vaan kaikki sormet ja varpaat ristiin että uudet solusi ja sinä tulette hyvin toimeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olisi hyvä, jos tultaisiin. Pitkä matka olisi vielä tarkoitus kulkea yhdessä! :)

      Poista
  3. Ainahan sitä vähän aikaa ujostelee uutta kotiakin; hakee tavaroille paikkoja, tarkistaa nurkat ja nukkuu aluksi ehkä huonommin. Kyllä se siitä. Pidä tuo positiiviisuus ja vahva usko itselläsi jatkossakin. Solut tulevat rakastumaan sinuun. Tsemiä ja hyvää matkaa jatkossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on! Alkuvaikeuksia ja paikkansa hakemista, mutta toivottavasti sitten asettuvat mukavasti taloksi! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä näärännäppy.

Vitamiinit ja muut lisäkkeet

Koko hoitojen ajan, ja etenkin nyt tässä kantikseen valmistautumisen vaiheessa, olen ollut halukas buustaamaan vastustuskykyni mahdollisimman korkealle. Olenkin aktiivisesti kysynyt lääkäreiltä, mitä antioksedantteja, vitamiineja ja ruoka-aineita voin turvallisesti käyttää. Luontaistuotteet ja rohdokset on kielletty, koska niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei tunneta riittävän hyvin. Yllättävilläkin hedelmillä tai esimerkiksi vihreällä teellä on todettu lääkkeiden (esimerkiksi sytostaattien) vaikutusta vahvistavia tai heikentäviä vaikutuksia ja joistakin on jopa seurannut vaurioita esimerkiksi maksaan tai munuaisten toimintaan. Ja sellaiset ylimääräiset ongelmat haluan tietysti välttää. Ne tuotteet, mitä tässä kerron, ovat varmasti tuttuja ja olen vahvistanut kaikki hematologilta. Eri syövissä ja sairauksissa voi olla erilaisia säädöksiä näiden vitamiinien, mausteiden ja jopa ruoka-aineiden suhteen, joten jos oma tilanteesi on sellainen, että mietit näitä juttuja, kannatta

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu