Siirry pääsisältöön

Vanhemman kantasolusiirto - käytännön vinkkejä selviytymiseen

Yritin jossakin vaiheessa tätä kantasolusiirtoon valmistautumista etsiä vinkkejä nimenomaan lapsiperheen "varotoimenpiteistä" infektioiden ehkäisyyn, mutta mitään yhtenäistä ohjeistoa en löytänyt. Lääkäreiltä sain tietysti perusohjeen: käsihygienia ennen kaikkea. Loput keräilin kyselemällä erilaisista Facebook-vertaistukiryhmistä.

Ajattelin koota tähän joitakin näitä saamiani vinkkejä, jos se vaikka jonkun tarvitsevan silmiin osuu. Lasten kautta kuitenkin kulkeutuu kotiin iso osa liikkeellä olevista infektioista.

Meillä on siis kaksi lasta, 3-luokkalainen Tinttis ja eskarilainen Poikanen. Molemmat ovat hoitaneet käsipesut todella hyvin, isompi tunnollisemmin kuin pienempi jota joutuu vähän muistuttelemaan. Joka tapauksessa, siirrosta on nyt noin 2 kuukautta ja hyvin on mennyt. Tinttiksellä oli joku flunssantyyppinenkin juuri kotiin palattuani, mutta se ei ihme kyllä tarttunut muihin perheenjäseniin.


Päiväkoti

Vien ja haen eskarilaisen päiväkodin ovelta. En mene sisään eteiseen vaan eskarin kanssa on sovittu, että soitan sinne ja joku henkilökuntaan kuuluva hakee Poikasen sisään. Tämä siksi, että siinä eteisessä pyörii usein pienessä tilassa paljon vanhempia sekä lapsia (eli siis pöpöjä myös). Tämä kyllä toivottavasti vähitellen muuttuu, mutta todella hienosti eskarin väki on huomioinut meidän tilanteen.

Päiväkodista lähdettäessä hölvätään kädet käsidesillä.


Rokotukset

Ennen siirtoa kävi ilmi, että en olekaan sairastanut vesirokkoa, vaikka niin olin luullut. Koska lapset eivät myöskään sitä ole sairastaneet, heidät rokotettiin sitä varten. Nythän vesirokkorokotus tuli rokotusohjelmaan, mutta meillä tilanteen pakosta hoidettiin asia omalla rahalla. Ensimmäinen osa annettiin keväällä, enkä tiennyt, että jopa rokotus lapsille voisi olla minulle jotenkin riski, mutta lääkäri sille vähän kulmia kurtisteli. Onnekseni siitä ei seurannut mitään minulle eikä lapsillekaan.

Vesirokon toinen osa annettiin silloin, kun olin itse kantasolusiirrossa sairaalaeristyksessä, joten se ei aiheuttanut minulle minkäänlaista vaaraa. Mutta noin niin kuin yleisenä sääntönä lasten rokotusten kanssa kannattaa olla tarkkana ja kysyä hematologilta, onko rokotteesta jotakin riskiä olemassa mikäli siis perheessä on vastustuskyvyltään alentunut henkilö.

Oma rokotussuojahan ja vastustukyky jo sairastettuja tauteja vastaan heikkenee radikaalisti kantasolusiirron myötä. Autologisen kantiksen jälkeen aloitetaan rokotusohjelma "alusta" n. 6 kk siirrosta.


Vaatteet


Sain yhdeltä kohtalotoverilta sellaisen vinkin, että kun lapset tulevat päiväkodista ja koulusta, he vaihtavat vaatteet ja käytössä olleet vaatteet laitetaan heti pesukoneeseen. Tämän jälkeen lapset käyvät myös suihkussa, niin kotiin ei kulkeudu vaatteiden mukana mitään pöpöjä, mitä koulu- yms ryhmissä voisi liikkua.

Meillä tätä on noudatettu soveltaen eli lapset vaihtavat vaatteet kotiin tultuaan, mutta tuo suihkuosuus jäi heti koulujen alettua, kun Poikaselta murtui kyynärpää ja kipsi hankaloitti suihkuttelua huomattavasti. Jossakin vaiheessa mietin, että mitäköhän kaikkea tuo kipsi kerää mukaansa, mutta vältin koskemasta suoraan kipsiin ja ihan hyvin siitäkin selvittiin.

Viime aikoina on ollut lehtijuttuja pyykinpesusta, pesuveden lämpötilasta ja uusien pesuaineiden tehosta:
Nykyiset nestemäiset pyykinpesuaineet pärjäävät viileässäkin vedessä. Valtaosa pyykkää kuitenkin lämpimällä vedellä, koska on aina tehnyt niin.   
LÄHDE: Pyykin peseminen kuumassa vedessä on turhaa - puhdasta tulee jo 20 asteessa 

Meillä tässä tilanteessa pyyhkeet, käsipyyhkeet ja petivaatteet pestään kyllä edelleen 60 asteessa siinä toivossa, että pöpöt tuupertuvat.

Kuraisiin ja multaisiin vaatteisiin vältän koskemasta. Onneksi vielä ei ole ollut varsinaisia syksyn kurakelejä. Multa on siis kaikin tavoin pannassa itiöiden, homeen ja sienten takia.


Käsipyyhkeet, vessat, ovenkahvat, jääkaappi...

Käsipyyhkeet vaihdetaan kaksi kertaa viikossa. Pyyhin myös ovenkahvat, valokatkaisimet, hanat ja vessannupit usein. Jos on noroa tai muuta erityisen tarttuvaa tautia (influenssaa) liikkeelä, käytän kloriittia sisältävää suihketta, se on ainoa, mikä tepsii noihin pöpöihin. Muuten vältän liian vahvoja puhdistusaineita.

Jos mahdollista, niin kannattaa käyttää eri vessaa/ kylpyhuonetta. Meillä tämä on voitu toteuttaa ja lapsetkin ovat tottuneet asiaan hyvin. Varsinkin hammaspesu voi olla hyvä tehdä eri paikassa, kuin missä lapset toimivat.

Jääkaapin siisteydestä pidetään nyt myös entistä paremmin huolta. Ei vanhentuneita juustoja, nahistuneita vihanneksia, homehtuneita perunoita...

Todettakoon tässä, että meillä ei todellakaan mitään kiiltävän puhdasta ja steriilin siistiä ole. Sellaista perussotkuista lapsiperheen kotielämää kun vietetään, niin puuroa roiskuu lattialle, viiliä on välillä pitkin pöytiä, enkä edes halua tietää mitä se punainen tahma keittiökaapin ovessa on.


Lapsivieraat


Meille ei tällä hetkellä voi tulla lapsivieraita. Tämä on asia, joka varsinkin Tinttistä harmittaa ja hän kysyykin usein, milloin kaverit voivat taas tulla kylään. Meinasin jo tämän viikon lääkärikäynnin tuloksista ilahtuneena liennyttää tätä sääntöä, mutta juuri silloin paras kaveri sairastuikin kuumetautiin, joten ehkä pidämme tämän säännön vielä jonkun aikaa voimassa.

Muuten lapset saavat kyläillä kavereilla ja harrastaa ihan normaalisti.

Terveet aikuiset voivat käydä kylässä ja olenkin jo alkanut suunnitella erilaisia illanviettoja, peli-iltaa tuttavapariskunnan kanssa jne. 


Muuta:

Syötän lapsille maitohappobakteereita. Uskon, että suoliston hyvinvoinnilla on iso vaikutus vastustuskykyyn ja aika terveinä nämä ovat viime vuodet olleetkin. 

Itse en saa tällä hetkellä maitohappobakteereita (purkista) syödä, en myöskään hapantuotteita, paitsi AB-tuotteita. Gefilus-tuotteet eivät ole sallittuja kantasolusiirron jälkeen, niissä on ilmeisesti eri bakteerikanta. Odotan kovasti päivää, että saisin syödä hapankaalia!


Tässä siis meillä lasten kanssa tällä hetkellä käytössä olevia toimintatapoja. Mielellään kuulen myös erilaisista käytännöistä eli jos sinulla tai lähipiirissäsi on tai on ollut vastaavanlainen tilanne ja olette löytäneet hyviä tapoja pitää pöpöt kaukana, niin laita vinkkiä!


@Pixabay

Kommentit

  1. Kiva, että olet jaksanut listata vinkkejä :), oot sitten aikaansaava ihminen :).
    Meillä on molemmilla sisäänkäynneillä käsidesipullot telineissä, ehkä vähän sairaalamaista, mutta ovat olleet tosi hyvät. Lasten kaverit, tuttavat ja ystävät sekä tietysti oma perhe, saavat heti desinfioitua kädet ennen kuin astuvat pidemmälle taloon sisälle. Ja siitä voi sitten jatkaa vielä käsienpesulle.
    Juuri nuo ovenkahvat ja muut mitä mainitsit on hyvä pitää puhtaana. Samoin ollaan pyyhitty desinfioivalla pesuaineella huolellisesti myös aina keittiön tuolit, varsinkin selkänoja ja muut paikat mihin kädet osuvat.
    Mulla on kaksi kouluikäistä lasta ja kaksi vanhempaa lasta. Kavereiden kyläilyä kanssa alussa rajoittelin jonkin aikaa. Lapset kyllä käyneet kavereiden luona jos ei vaan kyseisissä perheissä ole ollut mitään tautia.
    Meillä on myös pari karvaista koirakamua. Itse en tällä hetkellä paijaile meidän karvakamuja paljoakaan, mikä on itselle hieman hankalaa. Mutta hyvin ovat koirat siihen tottuneet etten rapsuttele niitä kuten ennen. Mököttivät kyllä mulle viikon verran kun saavuin kantasolusiirrosta kotiin: emäntä oli liian pitkäksi aikaa hyljännyt heidät.
    No, nyt vasta eka pöpö meille ja mulle tulikin vaikka kaikkea on riehunut kylällä. Ja näyttää käyvän koko perheen läpi. Oma vointi jo vähän parempi ja onneksi yksi kuumeeton päivä jo takana:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että parempaan suuntaan on menossa! Jouduitko käymään sairaalassa kuumeen takia vai selvisitkö kotosalla?

      Meilläkin on käsidesipulloja joka paikassa: eteisessä, autossa, laukussa... Nyt alan selvästi jo vähän rentoutua pöpöjen suhteen eli en ihan koko ajan ole pyyhkimässä paikkoja! :D

      Minkärotuisia koiria teillä on? Meillä on hirveä kouravauvakuume, minulla ja lapsilla varsinkin. Naapuriin on pariin kotiin tullut pentu ja se tietysti vielä nostattaa tätä hinkua. Meillä oli (alunperin minun) vehnäterrieri, joka kuoli 13-vuotiaana tuossa toissatalvena ja se oli hirveä suru. Ikävä on. Varsinkin nyt, kun on tässä kotosalla, olisi ihanaa kun olisi koirakaveri täällä. Toisaalta siinä olisi omat huolensa kyllä hygienian kannalta, ja varsinkin pentu pienten terävien hampaidensa ja sisäsiisteyskasvatuksen kanssa olisi haastava. No, ehkä jonakin päivänä...

      Poista
    2. Heips :). Selvisin kotosalla, viimeks kyselin lääkärikäynnillä että miten toimitaan jos tulee kuumetta tai flunssaa. Lääkäri sanoi, että normi flunssan ja kuumeen (joka kestää max 3 päivää) voi hoitaa ihan tavallisesti kotona, kun tällä hetkellä veriarvot on normaalit. Tietysti jos pitkittyy tai tulee muuta niin lääkäriin. Mulla on ens viikolla keskiviikkona muutenkin oma lääkäriaika niin saa sitten tarkastella tämän mamman voinnin. Jos ei mitään uutta tuu ennen sitä.
      Joo. mulla on kans kassis ja autos ja joka paikassa käsidesi pulloja, meidän neiti sanokin että näytän ihan pöpökammoselta ihmiseltä kun lotraan käsidesin kanssa.... No, ehkä hieman tulee nykyään tarkemmin katsottua paikkoja pöpöjen suhteen.
      Meillä on yks sekarotuinen koira (näyttää mustalta suomen pystykorvalta, paksulta sellaiselta) ja toinen on lyhytkarvainen collie. Joo, pennusta ehkä tällä hetkellä olisi liikaa hommaa.. Nämä meidän kamut on jo helppoja tapauksia :) ja mukavaa kun on seuraa päivisin. Ja aina on joku iloisena ottamassa vastaan kun kotiin saapuu. Toisaalta tuota koirankarvaa tällä hetkellä on ihan riittämiin siivottavana ;)
      Kävin viime viikol shoppailees sairaalareissuu varten led-kynttilöitä ja yhdet paristovalot. Jos sais kotosampaa tunnelmaa sitten siihen omaan koppiin :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä näärännäppy.

Vitamiinit ja muut lisäkkeet

Koko hoitojen ajan, ja etenkin nyt tässä kantikseen valmistautumisen vaiheessa, olen ollut halukas buustaamaan vastustuskykyni mahdollisimman korkealle. Olenkin aktiivisesti kysynyt lääkäreiltä, mitä antioksedantteja, vitamiineja ja ruoka-aineita voin turvallisesti käyttää. Luontaistuotteet ja rohdokset on kielletty, koska niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei tunneta riittävän hyvin. Yllättävilläkin hedelmillä tai esimerkiksi vihreällä teellä on todettu lääkkeiden (esimerkiksi sytostaattien) vaikutusta vahvistavia tai heikentäviä vaikutuksia ja joistakin on jopa seurannut vaurioita esimerkiksi maksaan tai munuaisten toimintaan. Ja sellaiset ylimääräiset ongelmat haluan tietysti välttää. Ne tuotteet, mitä tässä kerron, ovat varmasti tuttuja ja olen vahvistanut kaikki hematologilta. Eri syövissä ja sairauksissa voi olla erilaisia säädöksiä näiden vitamiinien, mausteiden ja jopa ruoka-aineiden suhteen, joten jos oma tilanteesi on sellainen, että mietit näitä juttuja, kannatta

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu