Siirry pääsisältöön

Lomalla lääkkeistä

Yli puoli vuotta tuli vedettyä aika kovia aineita: kortisonia, sytostaatteja ja paljon erilaisia nappeja. Nyt ne kaikki ovat tauolla, toistaiseksi ja olen todella nauttinut tästä lääkkeettömästä vaiheesta. Ihanaa, kun ei ole tarvinnut pilleripurkkeja pyöritellä tai lääkkeiden sivuvaikutuksia manailla! Dosetti lojuu käyttämättömänä ja suorastaan tunnen kehon puhdistuvan ja toipuvan, keräävän voimia!

Kerran kuussa käyn sairaalalla luustonvahvistus-infuusio Zometan tiputuksessa ja toisen kerran kuussa käyn hengittelemässä spiralla keuhkokuumeenestohöyryjä. Niin, ja kotona otan ainoastaan kalsiumia ja D-vitamiinia, lääkärin määräyksestä.

Ihottumakin on lähes kadonnut ihotautilääkärin määräämillä voitehilla. Selvisin siis viruksesta onneksi ilman kortisonia (huraa!). 

Yritän nyt vähän tehostaa ruokavaliotakin terveellisempään suuntaan. Kantasolusiirron jälkeen se pääsi vähän repsahtamaan, etenkin sairaalassa, kun juuri mikään ei maistunut ja annoin itselleni luvan syödä sitä mikä maittoi. Se vaihe taisi vähän jäädä päälle.

Vatsa on vieläkin enemmän tai vähemmän kuralla, se kuuluu kuulemma kuvioon ja voi jatkua 3 kuukauttakin siirrosta. Toiset päivät ovat parempia kuin toiset, mutta sanotaanko vaikka näin, että pidemmille vaelluksille on hyvä pakata omat vessapaperit mukaan.

Empiirisen tutkimuksen perusteella voin todeta, että paprikaa, kaalia ja ruisleipää on vältettävä. Kahvikaan ei vielä kelpaa vatsalle, joten kahvi on vaihtunut vihreään teehen eli lisää hyviä antoksidantteja mun kropalle! Pinaattia, tomaattia, parsakaalia, valkosipulia ja kurkumaa lisäilen kaikkiin mahdollisiin ruokiin. Olen kehittänyt sellaisen helpon ja nopean uunireseptin, millä nämä kaikki saa helposti ympättyä maukkaaksi lisukkeeksi. Terveelliset rasvat olen myös huomioinut ja nautin ruoan tai tomaattimehun seassa hyvälaatuista oliivi- tai pellavansiemenöljyä.

En tiedä kuvittelenko vain, mutta ihan kuin hiukset alkaisivat kasvaa! Pään päällä on harvakseltaan sellaista hötö-untuvaa, mutta sivuilla pientä terävää sänkeä. Mies haluaisi tasoitella tätä, mutta en anna. Kainalokarvat loistavat edelleen poissaolollaan, hyvä niin!

Näin taas lisää työunia. Tällä kertaa olin musiikkiesityksen harjoituksissa. Suomi100 -teemaan liittyen työn alla oli ihana tango Pieni sydän, olenkin aina tykännyt siitä. Jos olisin taikauskoinen, ottaisin nämä unet hyvänä merkkinä!

Niin pieni ihmissydän on 
Niin avara ja pohjaton  
Se kätkee suuret unelmat 

Ja vihan, lemmen maailmat 
Riemujen rikkaus ja surujen summa 
Onnekas rakkaus ja tuskakin tumma 
Syömmehen pienehen mahtua voi 
Onnea iloa - oi 
Aatosta jaloa ja alhaista mieltä 
Tuntehen paloa ja kylmyyttä sieltä 
Syömmestä pienestä löytyä voi 
Paljon min kohtalo soi.


Niin pieni ihmissydän on 
Niin avara ja pohjaton 
Se kätkee suuret unelmat 
Ja vihan, lemmen maailmat 
Riemujen rikkaus ja surujen summa 
Onnekas rakkaus ja tuskakin tumma 
Syömmehen pienehen mahtua voi 
Onnea iloa - oi 
Aatosta jaloa ja alhaista mieltä 
Tuntehen paloa ja kylmyyttä sieltä 
Syömmestä pienestä löytyä voi 
Paljon min kohtalo soi
                   
                                                                              (Tatu Pekkarinen, Walter Rae)


@Pixabay


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä näärännäppy.

Vitamiinit ja muut lisäkkeet

Koko hoitojen ajan, ja etenkin nyt tässä kantikseen valmistautumisen vaiheessa, olen ollut halukas buustaamaan vastustuskykyni mahdollisimman korkealle. Olenkin aktiivisesti kysynyt lääkäreiltä, mitä antioksedantteja, vitamiineja ja ruoka-aineita voin turvallisesti käyttää. Luontaistuotteet ja rohdokset on kielletty, koska niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei tunneta riittävän hyvin. Yllättävilläkin hedelmillä tai esimerkiksi vihreällä teellä on todettu lääkkeiden (esimerkiksi sytostaattien) vaikutusta vahvistavia tai heikentäviä vaikutuksia ja joistakin on jopa seurannut vaurioita esimerkiksi maksaan tai munuaisten toimintaan. Ja sellaiset ylimääräiset ongelmat haluan tietysti välttää. Ne tuotteet, mitä tässä kerron, ovat varmasti tuttuja ja olen vahvistanut kaikki hematologilta. Eri syövissä ja sairauksissa voi olla erilaisia säädöksiä näiden vitamiinien, mausteiden ja jopa ruoka-aineiden suhteen, joten jos oma tilanteesi on sellainen, että mietit näitä juttuja, kannatta

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu