Siirry pääsisältöön

Kohti kantasolusiirtoa, osa II

Tämä on ollut jännittävä viikko. Eilen oli hematologin kanssa ennen kantasolusiirtoa pidettävä keskustelu, jossa käytiin läpi autologiseen kantasolusiirtoon liittyvät vaiheet ja toimenpiteet kokonaisuudessaan, riskit, suunnitelma sekä jälkihoito ja muut huomioitavat asiat.

On lääkäreitä, ja on lääkäreitä. Pienillä, kannustavilla sanavalinnoilla voi olla kuulijalle iso merkitys. Ja tämä lääkäri myös kuunteli. Lisäksi saimme kysellä ihan rauhassa kaikkea asiaan liittyvää, oli kiireetön tunnelma.

Tärkeimmät ohjeet olivat: vältä infektioita, älä möyhi mullassa tänä kesänä, syö kasvikset kypsennettynä. Eli matalasoluvaiheen vuoksi on otettava alhaisen vastustuskyvyn ajan (AVA) ruokavalio, mikä tuli itselleni kyllä nyt shokkina, koska aika paljon salaatteja ja raakaravintoa olen syönyt. Tuoreesta luopuminen tulee olemaan todella, todella vaikeaa. Ja tämä tulee siis jatkumaan myös kantasolusiirron jälkeen - pitkään. Niin, uiminen uimahallissa on nyt myös kielletty.

Kysyin lopuksi, voinko infektioiden välttämisen lisäksi tehdä itse jotakin valmistautuakseni siirtoon? Siihen sain lääkäriltä määräyksen nauttia elämästä, tehdä asioita, joista tykkään. Aika jees!


Pixabay


Tänään sitten sain labratuloksia ja edelleen kaikki mennyt hyvin, joten perjantaina alkaa 4. eli viimeinen sytostaatti - solumyrkky - kortisoni -kierros. Koska kolmen edellisen perusteella tiedän, että siitä se väsymyskausi taas alkaa, päätin heti tänään hyvien uutisten ja labratulosten kunniaksi toteuttaa lääkärin määräystä: kävin hyvän ystävän kanssa syömässä ja pitkällä kävelylenkillä ihanassa metsässä, ja illalla vielä maailman parhaan kälyn kanssa leffassa katsomassa Beauty in the Beast 3D -version!

Huomiselle on suunnitelmissa äiti-laps -päivä (en ole kyllä heille paljastanut tätä, joten yllätyksiä luvassa), joten ihan kahtena päivänä aion nyt revitellä ja nauttia tästä minulle annetusta elämästä. Lääkärin määräys!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei herkimmille

Olen ollut parin päivän ajan oikea turhauman ruumiillistuma! On kerrankin tehnyt mieli postata pitkä rivi rumia sanoja, kaikki mahdolliset eritteet ja elimet ja muut perkeleet liitteeksi. Pitkän flunssan jälkeen pääsin viime viikolla vihdoin töihin, mutta sitten iski ”the silmätulehdus” . Etuliite ja sitaatit siksi, että tämäpä ei olekaan mikään tavan silmätulehdus, vaan ihan jotakin muuta. Varmaankin kärsivällisyyttäni koettelemaan varta vasten räätälöity kiusa!  Sain tipat jo keskiviikkona, mutta ei parannusta vieläkään. Sen lisäksi ihokin on edelleen sen näköinen kuin  olisi joku rokko, vaikka ei ole.  Eli: silmien päällä tai oikeastaan luomen alla on paksut, kipeät, violetille vivahtavat etanat ja iho kuin rokkotautisella. Että voi ihminen kerrankin tuntea itsensä kauniiksi! Siinä oli töissä vähän selittelemistä, että en ole itkenyt, mies ei ole lyönyt, en ole oveen törmännyt, ei tämä tartu. Kyseessä siis talirauhasen tulehdus eli kansankielellä näärännäppy.

Vitamiinit ja muut lisäkkeet

Koko hoitojen ajan, ja etenkin nyt tässä kantikseen valmistautumisen vaiheessa, olen ollut halukas buustaamaan vastustuskykyni mahdollisimman korkealle. Olenkin aktiivisesti kysynyt lääkäreiltä, mitä antioksedantteja, vitamiineja ja ruoka-aineita voin turvallisesti käyttää. Luontaistuotteet ja rohdokset on kielletty, koska niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei tunneta riittävän hyvin. Yllättävilläkin hedelmillä tai esimerkiksi vihreällä teellä on todettu lääkkeiden (esimerkiksi sytostaattien) vaikutusta vahvistavia tai heikentäviä vaikutuksia ja joistakin on jopa seurannut vaurioita esimerkiksi maksaan tai munuaisten toimintaan. Ja sellaiset ylimääräiset ongelmat haluan tietysti välttää. Ne tuotteet, mitä tässä kerron, ovat varmasti tuttuja ja olen vahvistanut kaikki hematologilta. Eri syövissä ja sairauksissa voi olla erilaisia säädöksiä näiden vitamiinien, mausteiden ja jopa ruoka-aineiden suhteen, joten jos oma tilanteesi on sellainen, että mietit näitä juttuja, kannatta

Diagnoosi: myelooma

"No..." sanoi nuori lääkäri kolme vuotta sitten pitkän päivän jälkeen päivystyksessä ja piti pitkän tauon ennen kuin jatkoi  "...myeloomaa ei osata vielä parantaa, mutta sitä osataan nykyään hoitaa." Muutamaa kuukautta aiemmin olin googlaillut outoja oireitani ja ihmetellyt, voiko niillä olla mitään yhteistä. Hakusanoilla "anemia ja selkäkivut" tuli vastaan myelooma, mutta eihän minulla nyt sellaista voinut olla, koska tiedoissa sanottiin, että se on erittäin harvinainen ja sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita. Minä olin 44v ja kahden pienen lapsen äiti. Unohdin koko asian. Tuosta päivystävän lääkärinplantun ensimmäisestä arviosta kesti noin kuukausi saada virallinen diagnoosi, mutta tottahan se oli. Minulla oli multippeli myelooma. "Myelooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus ja nuorilla harvinainen. Lapset eivät sairastu siihen. Myeloomaan sairastumisen keski-ikä on 65–70 vuotta."  LÄHDE: Myelooma - Kaikki syövästä  Kun kuu